Asevelvollisuus tuo paremman tuloksen kuin ammattiarmeija

TS/Robert Seger<br />Asevelvollisuus on ammattiarmeijaa parempi vaihtoehto kirjoittajan mielestä.
TS/Robert Seger
Asevelvollisuus on ammattiarmeijaa parempi vaihtoehto kirjoittajan mielestä.

Keskustelu sotalaitosjärjestelmästä, asevelvollisuuteen perustuvan kansanarmeijan ja värväyspohjalle perustuvan ammattiarmeijan välillä, näyttää kiihtyvän.

Uuden arvion tekemiseksi tarvitaan laaja poliittinen arvio ja kansalaiskeskustelu pelkkien tilaustyönä tehtyjen ja eduskunnan ohimennen hyväksymien selontekojen sijaan.

Onko asevelvollisuuteen pohjaava järjestelmä pelkkä jäänne suurten massa-armeijoin käytyjen sotien jälkeen vai edelleen eri uhkiin asteittain ja alueellisesti reagoimaan kykenevä järjestelmä, jota voitaisiin laajentaa muun kriisipalvelun suuntaan ja tehdä asevelvollisuudesta laaja-alaisempi kriisipalveluvelvollisuus?

Entä ammattiarmeija; onko sen ylläpito jotenkin halvempaa, helpompaa ja uskottavampaa kansakunnan näkökulmasta. Tuskin, ja mikä pahinta järjestelmän moniarvoisuus, sisäinen kypsyys ja sisäänrakennettu lojaalisuus heikkenisivät, kun asevelvollisuuden muassaan tuoma kriittisyys ja demokraattinen valvonta vähenisivät.

Uravalinta tehdään
omien tuntojen pohjalta

On sanottu, että onhan meillä jo lähes ammatillisin voimin toimivat ilmavoimat ja merivoimat. Näin ei ole. Jokainen näissä puolustushaaroissa palveleva on suorittanut asevelvollisuutensa vapaaehtoisena tai kutsuttuna, nähnyt järjestelmän sisältäpäin ja tehnyt uravalintansa rinnan siviilivaihtoehtojen kanssa.

Ilmavoimissa palvelevat varusmiehet ja -naiset tuovat ikäluokittain kuvaan parhaan osaamisen ja uusimmat tunnot siviilistä, palvelevat aikansa ja tekevät valintansa sen mukaan mitä näkevät ja kokevat.

Jos tämä dynamiikka puretaan poistamalla asevelvollisuus, on myös paras ja kansakunnan kannalta luotettavin ja edustavin rekrytointiväylä menetetty. Ammattisotilaiden värväyksen kautta tuskin saadaan parhaita voimia liikkeelle eikä ainakaan minimipalkalla.

Ammattiarmeija näyttää monen asiaan perehtymättömän silmin ikään kuin tehokkuutta, näyttävyyttä ja modernisaatiota paremmin palvelevalta järjestelmältä ilman sen pohtimista mitä varten armeija on olemassa. Löysät arviot eivät tässä tilanteessa paljon paina tai ilmavoimien Hornetin esittely ammattiarmeijan symbolina.

Selkeitä arvioita
ja päätöksiä

Puolustusarvioissa ei ole otettu kantaa juuri mihinkään keskeiseen. Pitäisi kehittää nopeasti (helikopterein) liikkuvia tulivoimaisia yhtymiä ja samalla ylläpitää jatkossa valikoivaan asevelvollisuuteen perustuvaa supistettua kenttäarmeijaa.

Nyt 80 prosenttia ikäluokista suorittaa velvollisuutensa, mutta epämääräisen keskustelun ja kyseenalaisten arvioiden seurauksena parhaiden voimien halukkuus uhrata ajastaan vuosi turhuudelle laskee nopeasti.

Joku on tästäkin löytänyt nykysuuntaa tukevan lohdun; paine pienentää koulutettavia ikäluokkia alenee, kun yhä useampi valitsee siviilipalvelun tai kieltäytyy valikoivan asevelvollisuuden tilanteessa kokonaan aseista. Jäljelle jäävä joukko ei ehkä ole sopivinta ainesta vastuullisuuden ja kriittisyyden näkökulmasta.

Ilman selkeää arviota ja päätöstä sotalaitoksen tulevaisuuden tehtävistä, rakenteista sekä henkilöstön valinnasta ja käytöstä alkaa koko itsenäisyyden ajan hyvin toiminut puolustusjärjestelmä heiketä henkisesti ja materiaalisesti sen yhteiskunnallisesta arvostuksesta puhumattakaan.

Lars-Olof Fredriksson
Majuri evp, yht.maist. erityisalana puolustuspolitiikka