Kirjoittajavieras Sauli Saarinen
Työttömyys kuriin tilastoilla?

Kun hallituksen ja presidentin tavoite työttömyyden puolittamisesta ei toteudu työllistämällä, on tehokkaimmaksi keinoksi osoittautumassa tilastointi. Tilastoinnissa taas on olemassa kaksi päämenetelmää: tilastointitavan kehittäminen eli työttömän käsitteellinen uudelleenmäärittely sekä kortistojen puhdistus. Molemmat aseet ovat työvoimahallinnon aktiivisessa käytössä.

Uusien tilastojen mukaan (TS 17.6.98) Suomessa oli työttömiä toukokuussa työministeriön mukaan 358000 ja Tilastokeskuksen mukaan 385500. Työministeriö kertoo työttömyyden alentuneen vuodessa 37000 henkeä ja puhuu tasaisen laskusuunnan jatkuvan, Tilastokeskus laskee vähennykseksi 11000 henkeä.

Tilastoja lukiessa käsitys todellisesta työttömyysasteesta yhä hämärtyy. Eipä ole ihme, että työttömyyden tilastoinnista on tullut julkisuudessa työministeriön päähuoli, sillä tarjolla on ainakin viisi eri tilastoa - houkutus on tietenkin suuri valita aina se, joka näyttää alimmat lukemat. Tästä esimerkki vuoden 1997 työttömyydestä eri tilastojen mukaan:

Työministeriön kuukausittaisten tyött.asteiden keskiarvo 16,1, Tilastokeskus 14,5, Eurostat 14,0, OECD, Standardisoitu työttömyys 14,0, ja Tilastokeskuksen uudistettu tilasto 12,6 prosenttia.

Mutta mikä on Suomen työttömyysaste? Onko työttömiä nyt todella vähemmän kuin keväällä 1995, kun Lipposen hallitus aloitti?

Ahon hallituksen lopettaessa työttömiä oli eli 428000 henkeä. Nyt työministeriö tilastoi 70000 henkeä vähemmän. Vähennys tuntuu kohtuulliselta.

Mutta kun vertaa sitä työmarkkinoiden ulkopuolelle eri syistä sysättyjen ja jättäytyneiden 110000 ja n. 100000 työllistämis- ja ilmaisharjoittelun piirissä olevien työttömien lukuun, tuntuu ministeri Jaakonsaaren tuuletus koomiselta.

Työttömyyden torjumiseen tähtäävää yhteiskuntapolitiikkaa (työajan lyhentämistä, työn jakamista ym.) pitäisi miettiä pitämällä mielessä todellisuudessa yli 600000:n suomalaisen työttömyys. Se on unohtunut hallituksen lisäksi myös ammattiyhdistysjohtajilta.

Työttömyysasteen tilastoinnin uudet EU-standardit sisältävät ajatuksen poistaa pitkäaikaistyöttömät kokonaan tilastoidusta työttömyydestä. Samalla heihin tullaan kohdistamaan aivan erilaista keinovalikoimaa ja enemmän pakkotoimia kuin tilastoihin luettaviin työttömiin.

Hallituksen menettely ei tähtää yhteiskunnallisiin uudistuksiin, joilla työttömyyttä torjuttaisiin, vaan suomalaisen yhteiskunnan pakkosopeuttamiseen jatkuvaan, korkeaan työttömyysasteeseen ja halvan työvoiman markkinoiden kasvattamiseen, joka on elävässä elämässä tapahtuva todellinen, lakien ja sopimusten suojaa murtava työreformi...

Ja ensi kevään vaalien jälkeistä hallitusta kasataan jo jatkamaan samaa linjaa uusin työttömyysturvasäästöin. Tästä pitäisi nyt ja jatkossa käydä kärkevää keskustelua ay-liikkeessä ja sysätä syrjään kauniit, mutta tympeät vaalivalheet, joita pian on ilma sakeana.

Kirjoittaja on levyseppä, Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja