Pääkirjoitus 3.7.1998:
Menestyksekäs vierailu Kiinaan

Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin valtiovierailusta Kiinaan tiedettiin jo etukäteen tulevan historiallinen käännekohta maiden välisissä suhteissa. Vierailun kulku on toista viikkoa jatkuneen matkan aikana osoittanut ennakkoarviot oikeiksi. Vaikka mitään selkeää dramaattista käännettä suhteissa ei tapahtunutkaan, avautui Kiina ennennäkemättömällä tavalla länsimaiden kiistattoman johtajan edessä.

Talousasiat, ihmisoikeuskysymykset, turvallisuuspoliittiset näkemykset ja yhden Kiinan politiikka olivat näyttävästi esillä Clintonin ja hänen isäntiensä presidentti Jiang Zeminin ja pääministeri Zhu Rongin neuvotteluissa.

Vieras sai myös poikkeuksellisen runsaasti julkisuutta isäntämaan tiedotusvälineissä, erityisesti television suorissa lähetyksissä, joissa hän esiintyi muun muassa Zeminin kanssa.

Kaikki tällainen tavanomainen länsimainen käytäntö on yhä uutta Kiinassa ja onkin perusteltua uskoa, että Clintonin isännät ovat muuttamassa suhtautumistaan julkisuuteen pysyvästi.

Ihmisoikeuskysymyksissä presidentti Clinton noudatti maltillista linjaa. Kuten monet muutkin länsimaiset valtionpäämiestason Kiinan kävijät, Clinton varoi kaatamasta hedelmällistä vuoropuhelua ihmisoikeuskysymysten kärjistämiseen. Väittely isäntäpresidentin kanssa televisiolähetyksessä Tiananmenin aukion tapahtumista vuonna 1989 oli kuitenkin historiallinen kokemus kiinalaisille, vaikkei kumpikaan uusia näkemyksiä esittänytkään.

Kaupallisten suhteiden kehittäminen Kiinan kanssa on Yhdysvalloille erityisen tärkeä kauppapolitiikan lohko. Jättiläismaan markkinat eivät ole vielä avautuneet amerikkalaisille tuotteille siinä mitassa kuin Washingtonissa haluttaisiin. Kiina itse suuntaa kolmasosan viennistään juuri Yhdysvaltoihin.

Vierailun aikana solmittiin kauppasopimuksia, jotka merkitsevät amerikkalaisille yrityksille noin 10 miljardin markan vientitoimituksia. Näin Kiina on osoittanut pyrkivänsä omalta osaltaan noudattamaan vastavuoroisen kaupan periaatteita.

Yhdysvallat antoi vierailun aikana myös tukensa Kiinalle Aasian talouskriisin tärkeänä ratkaisijana.

Epäonnistuminen neuvotteluissa Kiinan jäsenyydestä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa on paha takaisku maailmankaupan kehittämisessä. Kiina ei ole amerikkalaisten näkemyksen mukaan vielä valmis täyttämään jäsenyyden ehtoja koko talouden laajalla kentällä.

Presidentti Clinton teki matkansa aikana jälleen kerran selväksi, että Yhdysvallat harjoittaa periaatteessa yhden Kiinan politiikkaa, vaikka se monin tavoin tukeekin Taiwanin olemassa oloa. Clinton meni yhden Kiinan politiikkansa selvittelyssä niin pitkälle, että Taiwanissa joutuivat hermot kireälle.

Clinton ei itse asiassa esittänyt suinkaan mitään uutta tulkintaa Kiinan kysymyksessä. Yhdysvallat on jo kauan virallisesti kannattanut kummankin Kiinan rauhanomaista yhdistymistä. Silti lausuma, jonka mukaan Taiwanin ei pitäisi päästä jäseneksi itsenäisten valtioiden järjestöihin, oli kova pala Taipein hallitukselle, mutta sitäkin mieluisampi Pekingin johdolle.