Oikeaa tietoa Halistenkosken kalastuksesta

Turun Sanomien 15.5 julkaisemassa artikkelissa toimittaja oli tehnyt jutun Airiston ja Halistenkosken kalastuksenvalvonnasta. Valitettavasti Halistenkosken ryöstökalastus oli asiana käsitetty väärin. Kyseessä ei ole liiallisen pyynnin aiheuttama taimenkannan vaarantuminen vaan kalastusta voidaan harrastaa ja istutustaimenia pyytää enemmänkin.

Haastattelussa ryöstökalastuksena tarkoitettiin rokastamista eli kalan pyyntiä ja tartuttamista ulkopuolelta kiinni pelkillä koukuilla. Valitettavasti Halistenkoskella tällaista pyyntitapaa on esiintynyt. Tähän kalastuslaissakin kiellettyyn kalastusmuotoon tullaan puuttumaan tänä vuonna entistä vakavammin.

Samalla toinen asiavirhe, joka esiintyi artikkelissa tarkoitti kuhaverkon silmäkokoa. Turun kaupungin verkkokalastusalueilla silmäharvuudeksi on määrätty vähintään 45 mm. Muille Airiston ja lähialueiden vesialueille kalastusalueet yhteisesti ovat päättäneet silmäharvuudeksi joko 43 tai 45 mm ja sääntö astuu voimaan vuoden 2001 alusta. Toivomme kuitenkin, että vastuuntuntoiset kalahenkilöt jo nyt noudattaisivat isompaa silmäkokoa.

Yeisönosaston mielipidekirjoitus Aurajoen kalakannoista ja kalastuksesta (TS 22.5.) oli kovin ja yllättävän negatiivinen. Kirjoituksessa oli paljon perusteettomia väittämiä.

Turun kaupungin ympäristövirasto ja Lounais-Suomen Kalastusalue yhteistyössä ovat lisänneet Aurajoen kalakantoja ja kehittäneet virkistyskalastusta jo reilut 10 vuotta. Vuosittain jokeen on voitu istututtaa n. 40 000 sekä meritaimenen että merilohen vaellusikäistä poikasta. Aurajoesta on myös vuosia määrätietoisesti pyydetty ja lypsetty itse jokeen nousevia emotaimenia. Viime vuonna emokaloja saatiin 58 kpl, joista mätiä tuli n. 25 litraa. Nykyisin taimenistutukset Aurajokeen pystytään siis kokonaan tekemään Aurajoesta pyydettyjen emojen jälkeläisillä ja tulokset näistä jokeen tehdyistä istutuksista ovat olleet onnistuneita ja kalat ovat leimautuneet hyvin.

Väitteet Halisiin nousevien kalojen määrän romahtamisesta, kalastajien määrän vähenemisestä ja liiallisesta verkkokalastuksesta Aurajokeen johtavissa salmissa ovat erikoisia ja ne täytyy käsittää vain mielipiteinä, sillä todellisuuden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Todellisuudessa, onnistuneiden ja Aurajokeen suunnattujen taimenistutusten ansiosta, myös jokeen palaavien pyyntikokoisten taimenten määrä on saalistietojen mukaan pysynyt varsin samankaltaisena jo vuodesta -93. Ongelmana tilastoinnissa on ollut, että jotkut kalastajat eivät ilmoita saalistietoja ja saamamme tulokset edustavat vain osaa todellisista saalismääristä. Toivomme, että jatkossa kaikki kalastajat ilmoittaisivat saalistietonsa meille.

Myös kalastajien määrä Aurajoessa on pysynyt melko samana eli kalastuslupia on myyty vuositasolla tuhannen molemmin puolin. Viime vuonna Aurajoen virkistyskalastusta vapautettiin ja helpotettiin eli Aurajoelle kalaan pääsi ja pääsee myös läänikohtaisella kalastusluvalla (vain Halisten koskialueelle vaaditaan vielä pelkästään oma Aurajokilupa), ja näitä kalastajia ei valitettavasti enää saada tilastoitua.

Lohikalojen nuosusta Aurajokeen on ympäristöviraston kannalta kannettu erityistä huolta ja siksi jo alusta saakka Aurajokeen johtavien salmien verkkokalastus on erittäin rajoitettua ja pienimuotoista, ja kalat pääsevät ja pystyvät nousemaan jokeen aivan hyvin.

Yhdestä samasta asiasta sentään kannamme kirjoittajan kanssa samaa huolta eli Halistenkoskeen laskevasta ylivuotoputkesta, josta varsinkin kovien tulvien jälkeen on jokeen päässyt jopa viemärivesiä. Tästä on jo vuosia neuvoteltu Vesilaitoksen kanssa, mutta tilanne ei vielä täysin ole korjaantunut. Toivottavasti asia saadaan täysin kuntoon tämän vuoden aikana, niinkuin on lupailtu.

Aurajoki ei enää ole pelkkä likaviemäri vaan se on olennainen ja tärkeä osa kaupunkikulttuuria, virkistäytymistä ja raakaveden hankintaa.

Juha Kääriä, ympäristönsuojelusuunnittelija,
Turun kaupungin ympäristövirasto
Janne Keränen, kalastuksenvalvoja,
Airiston ja Lounais-Suomen Kalastusalueet