PÄÄKIRJOITUS MAANANTAINA 1. 6. 1998:
Latvia ottaa edistysaskeleita
kansalaisuuskysymyksessä

Suomessa on vähin erin opittu tarkastelemaan Baltiaa kolmen erilaisen valtion kokonaisuutena. Mikä pätee Virossa, ei välttämättä sovellu Liettuaan; mikä on tyypillistä Väinänlinnalle, ei kenties vastaa Tarton tai Klaipedan todellisuutta.

Yksi selvimmistä eroista Baltian kolmen maan kesken näyttäytyy kansallisuuskysymyksessä. Alueen eteläisin valtio Liettua on etnisesti yhtenäisin: venäläisiä on vain kymmenisen prosenttia Liettuan asukkaista, ja käytännöllisesti ottaen koko väestö hyväksyttiin kansalaisiksi pian uuden itsenäistymisen jälkeen.

Virossa ja varsinkin Latviassa tilanne on tyystin toisenlainen. Venäläisiä on suhteellisesti laskien paljon enemmän, kolmisenkymmentä prosenttia molempien maiden asukkaista - eikä kansalaisuuden saaminen ole sujunut kaikilta osin kitkattomasti.

Kokonaan toinen on kuitenkin kysymys siitä, onko Venäjän valtiolla minkäänlaista kansainvälistä oikeutusta syytöksilleen, joiden mukaan Baltiassa rikottaisiin etnisten venäläisten ihmisoikeuksia; tuoreimmat asiaa koskevat puheenvuorot saatiin päättyneen viikonvaihteen aikana. Moskovan hampaisiin on joutunut varsinkin Riika. Siksi on ymmärrettävää, että Latvian tasavallan naturalisaatioviraston ja ihmisoikeustoimiston työntekijät puhuvat suorastaan Venäjän harjoittamasta propagandasta (TS 31.5.).

Luvut kertovat kuitenkin selvää kieltään tapahtumainkulun myönteisestä etenemisestä. Naturalisaation - kansalaiseksi ottamisen - prosessi alkoi Latvian tasavallassa 1. tammikuuta 1995. Kansalaisuuslakiin tehtyjen muutosten jälkeen 10220 pyyntöä kansalaisuudesta ja 10094 naturalisaatiohakemusta on viraston paikallistoimistojen rekistereissä. Hakijoiden suurimmat kansallisuusryhmät ovat venäläisiä, valkovenäläisiä ja puolalaisia; kannattaa lisäksi huomata, että noin prosentti hakijoista on latvialaisia tai liiviläisiä.

Latvian kielen kokeen on läpäissyt kansalaisuuden hakijoista 94,7 prosenttia; perustuslain, kansallislaulun ja Latvian historian tuntemuksen testin on selvittänyt 92,7 prosenttia.

Latvian hallitus on viimeksi nyt kevätkesällä lieventänyt kansalaisuuslakiensa kiperimpiä pykäliä - esimerkiksi kansalaisuuden myöntämisessä kaikille lapsille, jotka ovat syntyneet Latvian uuden itsenäisyyden aikana. Samoin on kumottu ns. ikämääräyksiä, mikä merkitsee, että käytännöllisesti ottaen kaikki Latvian ei-latvialaiset voivat hakea valtion kansalaisuutta.

On merkillepantavaa, että suomalainen kansanedustaja on valittu sovittelemaan Latvian hallituksen ja maan vähemmistöjen välisiä kiistoja. Ahvenanmaalaisen Gunnar Janssonin tehtävänä on neuvotella osapuolten kanssa erityisesti venäjänkielisen väestön Latvian kansalaisuutta ja siihen liittyvää kielilakia koskevista näkemyksistä. Jansson edustaa keskusteluissa Euroopan neuvostoa yhdessä brittiläisen Terry Davisin kanssa. Juuri Euroopan neuvoston ja Ety-järjestön linjausten mukaisesti Latvian pulmissa onkin edettävä; Venäjän harjoittama pahansuopa uhkailu ja provokatiivinen syyttely ei ole oikea tapa mahdollisten ongelmien voittamiseksi.

Euroopan neuvoston tuoreen tiedotteen mukaan Janssonin ja Davisin seuraava Riian-matka toteutuu kesäkuun puolessavälissä. Sille on syytä toivoa menestystä.