Pääkirjoitus 29.5.1998:
Venäjän talous ajautui
syvän kuilun partaalle

Kapitalistisen markkinatalouden oloihin itseään totutteleva Venäjän talousjärjestelmä on joutunut tuon tuostakin kriisiin. Tällä hetkellä Moskovan rahamarkkinoilla vallitsee täysi paniikki, kun huhut ruplan devalvoinnista ovat johtaneet rajuun koronnostoon. Pörssikurssit ovat romahtaneet ja maan talouden johtoelimet ovat jatkuvassa hätätilavalmiudessa.

Venäjän talous on kokenut poikkeuksellisen kovia aikoja. Kaakkois-Aasian talouskriisi on vaikuttanut heikentävästi Venäjän talouden tilaan. Varsinkin raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen huima lasku on vähentänyt valuuttatuloja. Erityisesti öljynhinnan lasku neljänneksellä on asettanut Venäjän koko öljyteollisuuden kovalle koetukselle.

Vastoinkäymisiä ei ole suinkaan lieventänyt tosiasia, että valtionyhtiöiden myynnistä havitellut tulot ovat jääneet suurelta osalta saamatta. Esimerkiksi Rosneften öljy-yhtiön myyntiyritykset ovat epäonnistuneet, kun ostajaehdokkaat eivät ole suostuneet maksamaan pyydettyä summaa. Öljynhinnan yleismaailmallinen lasku on tehnyt venäläisyhtiön kiinnostavuuden vähäiseksi.

Lupaukset Siperian kaivosalueiden työntekijöiden palkkarästien maksamisesta ovat asettaneet hallituksen kovan totuuden eteen. Rahat on jostakin saatava tai muuten maata uhkaa entistä pahempien lakkojen aalto. Kuluvan vuoden budjettia on jo jouduttu supistamaan 12 prosentilla ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF empii yhä jo periaatteessa myönnettyjen lainojen antamisessa.

Venäjän nuori ja tuore pääministeri Sergei Kirijenko on joutunut heti uransa alussa poikkeuksellisten ongelmien ratkaisijaksi. Vaikka hänellä onkin takanaan presidentti Boris Jeltsinin täysi tuki, ei siitä tässä kriisissä ole suurta apua. Jos keskuspankki joutuu antamaan periksi keinottelijoille ja toteuttamaan devalvaation, joutuvat kansalaiset suuriin vaikeuksiin. Kun nykyisinkin jo kapea leipä entisestään kapenisi väistämättömien hinnankorotusten tietä, kävisivät poliittiset paineet sietämättömiksi.

Kirijenkon hallitukseen on ladattu niin paljon hyviä toiveita ja poliittisia odotuksia, että epäonnistuminen heti alkutaipaleella merkitsisi seurauksiltaan arvaamatonta voittoa kommunistien johtamalle vahvalle oppositiolle.

Venäjän paheneva talouskriisi on muodostumassa ongelmaksi myös suomalaisille yrityksille, jotka viime aikoina ovat onnistuneet solmimaan lukuisia orastavia kauppasuhteita monilla eri aloilla. Peräti joka viidennellä suomalaisella pk-yrityksellä on nykyisin liikesuhteita Venäjälle. Suomen kokonaisviennistä Venäjän kauppa on kuitenkin edelleen sen verran vähäinen, että täysi katastrofikaan Moskovassa ei sanottavasti vaikuta Suomen talouselämään. Monilla pk-yrityksillä saattaa silti olla kaikki pelissä nimenomaan Venäjän kaupassa.

Varmaa on, ettei Venäjä nykyisestäkään talouskriisistä selviä ilman ulkopuolista apua. Toistaiseksi sitä näyttää olevan saatavissa niin Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja teollisuusmaiden G 8 -ryhmältä, mutta siitä huolimatta Kremlissä joudutaan elämään veitsenterällä.