Taloyhtiöiden kokouksissa
ei synny keskustelua

Nimimerkki Väärä valinta kallista käsitteli 1.5. Turun Sanomien mielipidesivulla tavallisten asukkaiden yhtiökokouksiin osallistumisen tärkeyttä. Kokouksiin osallistumisella kirjoittaja katsoi voitavan vaikuttaa lain- ja oikeudenmukaisten päätösten tekoon estäen siten mahdollisen vilpin ja vääryyden. Olen toista mieltä.

Neljänkymmenen vuoden ajan olen seurannut turkulaisten yhtiökokouskäyttäytymistä. Nykyisin on paljon kerrostaloyhtiöitä, joiden asukkaista suurin osa on iäkkäitä, yksinasuvia naisia - toki joukossa ikämiehiäkin, joille kokousten tärkeys on toisten asukkaiden tapaamisessa ja yhteisessä kahvinjuonnissa rupatteluineen.

Joidenkin taloyhtiöiden budjetti- ja tilinpäätöskokouksissa ollaan kuin teatteriesityksessä, jossa osallistujilla on rooli suostujana ja kannattajana kaikkiin mittaviin esitettyihin tarpeisiin, jotka on ennalta pienessä piirissä päätetty. Keskustelua ei synny, kritiikistä puhumattakaan - sellainen on pelkkää höperöiden häiriköintiä. Se toivottu osallistuminen on joissakin yhtiössä näin julmaa tragediaa ja tästä syystä monet osakkeenomistajat karttavat kokouksia. Ja rahaa palaa, osallistuu tai ei.

Vielä suuremmassa vaarassa ja monenlaisten avuntarpeiden riippuvuussuhteessa ovat ns. palvelutaloyhtiöiden osakkeenomistajat.

Kahden suuren puolueen Hyvä Veli - järjestelmä on pakertanut pystyyn nämä amerikkalaismalliset palvelu- ja vanhusten vuokratalot sopivaan sesonkiin kaupungin ja kuntien vähentäessä vanhainkotien henkilökuntaa ja petipaikkoja. Näiden kiinteistöjen hoito ei ole ensisijaista, vaan vanhuksilta rahastaminen on homman nimi.

Olisi nopeasti saatava palvelutalolaki, joka tyrehdyttäisi hulvattoman menon. Uusia palveluyrityksiä syntyy kuin sieniä sateella ja niiden kirjo on yhtä suuri kuin syötävien ja myrkyllisten sienien. Kuntien ja valtion valvontaa on yhtä paljon kuin itsepoimittujen sienten syönnissä.

Ensi hätään olisi hyvä, jos olisi olemassa vapaaehtoisia kolmannen polven nuoria, jotka muodostaisivat tukiryhmiä yhtiökokousasiamiehinä ja avustajina ja jotka perusteellisesti perehtyisivät pienosakkeenomistajien ongelmalliseen asemaan. Vanhukset itse eivät uskalla, eivät jaksa eivätkä osaa pitää puoliaan ja valvoa yhtiönsä usein sekavaa kirjanpitoa, ei nyt ja vielä vähemmän vastaisuudessa.

Kypsytellään kirjoittamalla ratkaisuja