Tarvitsemmeko
uuden Martti Lutherin

Vakaville asioille ei sovi nauraa, mutta, onhan se vähän huvittavaa, kun seuraa näitä kirkkojen yhdentysmisoppeja ja taivaaseenpääsyvaatimuksia. Aivan vakavissaan pohditaan, että pitäisikö nyt liittyä takaisin roomalaiskatoliseen kirkkoon, josta aikoinaan Martti Luther työllä ja tuskalla meidät luterilaiset erotti.

Jollei ev.lut. kirkolla muuta mietittävää ole, niin onhan tässäkin aihetta taas kerrakseen, miten päästä takaisin sinne mistä on erottu! Oppiaiheista ja niiden eroavaisuuksista kyllä riittää aihetta pohtimiseen... Niin ja sitten tarvitaan taas uusi martti luther erottamaan meidät oikean uskonpuhdistuksen kanssa.

Miksei muuten ortodoksinen kirkko ole mukana tässä koko ekumeniassa? Olisihan suomalaisille luonnollisempaa liittyä yhteen ortodoksien kanssa, joita maassamme on varmasti enemmän kuin katolisia.

Mitä taas tulee kysymykseen pääsemmekö taivaaseen luterilaisina vaiko jonkun muun seurakunnan jäseninä, niin onneksi on niin, että sitä ei päätä sen enempää Kylliäiset kuin paavit ja piispat vaan ainoastaan se ratkaisee, onko meillä usko Jeesukseen Kristukseen. Tämän selkeän sanoman muistan koulun uskontotunneilla raamatusta lukeneeni. Kannattaako asioita tehdä niin monimutkaiseksi, kun seurakunta ja kirkko nimikkeenä ei merkitse iankaikkisuuden kannalta mitään.

Uudesta uskonpuhdistuksesta ja oikeasta ekumeniasta maailmanlaajuisesti voidaan puhua vasta sitten, kun mukana ovat kaikki kristilliset kirkkokunnat, eikä pelkästään kahden kirkkokunnan yhdentyminen.

On kuitenkin epätodennäköistä, että näin laajaan ekumeniaan koskaan päästään ja siksi on parempi, että meillä Suomessa säilytetään uskonnonvapaus. Miksi meidän pitäisi nyt ryhtyä palvomaan Mariaa, kun aikoinaan tästä opista eroon pääsimme? Martti Luther - olisit nyt täällä ja sanoisit sanottavasi tässä nykyisessä kirkolliskokouksessa. Martilla oli aikoinaan rohkeutta sanoa: Tässä seison, enkä muuta voi.

Asioita pohdiskellut