Päätoimittaja
Ari Valjakan kolumni:
Työllistämään

Oikeusministeri Jussi Järventauksen, siviilissä Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan, antama henkinen tuki keskustapuolueen työreformille on nostanut äläkän ay-liikkeen ja vasemmiston riveissä. Nuorsuomalaiset tukevat kepun mallia ikään kuin Esko Ahon kiusaksi. Sauli Niinistölle ei opposition malli kelpaa, hän ajaa putkeen kokoomuksen lisätyöpaikkamallia.

Eri nimi, sama asia. Teoriakiistelyssä jää auki peruskysymys; onko heikompiehtoinen työsuhde hyväksyttävä vaihtoehtona sille, ettei ole työtä ollenkaan. Keskustan alkuperäinen ehdotus oli, että pienillä, alle viiden hengen työpaikoilla, voitaisiin sopia työsuhteen ehdoista toisin kuin valtakunnallisissa työsopimuksissa on sovittu.

Turkulaisparturillani, pienyrittäjällä kolmannessa polvessa on vaikeuksia. Työtä on, mutta lisäväkeä ei voi palkata.

TES määrää parturi-kampaaja -linjalta valmistuneelle nuorelle lähtöpalkaksi 5637 mk/kk. Siihen työnantaja joutuu lisäämään erilaisia sotumaksuja niin, että uuden työntekijän palkkakustannukset nousevat 7510 markkaan.

Lisäksi yrittäjä maksaa työterveys- ja lisäkoulutusmaksuja, työvaatteet sekä sairaustapauksissa palkat seitsemän päivän ajalta.

Vaikka hiustenleikkuusta perittävä 86 markan korvaus kattaisikin uuden työntekijän omat kustannukset, yrittäjälle itselleen ei jäisi muuta kuin työllistämisen ilo ja vuokranmaksu työtiloistaan. Vaihtoehto, parturimaksun nosto, veisi asiakkaat muualle, joten työntekijä jää palkkaamatta.

Käsittääkseni Järventauksen, Ahon, Niinistön ja muiden muutosten esittäjien ajatus on, että pienyrittäjä voisi tarjota tällaisissa tapauksissa työtä alle sopimuspalkkojen, esimerkiksi tässä tapauksessa 4500 markan kokonaiskustannuksin kuukaudessa. Se olisi enemmän kuin työttömyyskorvaus, mutta alle TES:n määräysten.

Silti voi epäillä saisiko parturini tälläkään keinolla tarvitsemaansa apua. Raha ohittaa usein oman ammattitaidon kehittämisen nuoren arvoasteikossa. Vaihtoehtona sisääntulopalkalle on oman harmaan parturi-kampaamon perustaminen kotiin tai meno Semi-Techille rahantekoon nelivuorotöihin.

Ristiriidat ovat suuria. SAK:n tuore tutkimus kertoo keskimäärää useamman nuoren ja opiskelijan suhtautuvan myönteisesti ajatukseen, jonka mukaan työnantajan tulisi voida palkata työntekijöitä ilman mitään työsopimusta. Kokonaisväestöstä valtaosa, työssä jo olevat, on toista mieltä.

Osmo Soininvaara kirjoitti muutama vuosi sitten, että tulevaisuudessa vain palvelut voivat työllistää, mutta kyky siihen riippuu ratkaisevasti työn hinnasta.

Liian korkea työn hinta johtaa itsepalveluyhteiskuntaan ja työpaikat jäävät syntymättä. Siksi Soininvaara suosittaa matalapalkkaisten palvelujen synnyttämistä.

Yhdysvaltain johtavien yliopistojen talousgurujen listoille kivunnut suomalainen professori Bengt Holmström pitää ay-liikkeen vahvuutta yhtenä syynä Euroopan suurtyöttömyyteen.

Kun palkkataso on noussut tuottavuutta nopeammin, yritykset pyrkivät parantamaan kannattavuuttaan koneinvestoinneilla. Euroopassa koneet tekevät työt. Yhdysvalloissa tehtaat ovat vanhanaikaisempia mutta työllistävät enemmän, kertoo Holmström.

Vaikka jotkut ammattialat, metalli etunenässä, mainostavat viime vuosina lisääntynyttä joustavuuttaan, pitää Holmström virheenä palkkojen nousun patoamista tulopolitiikan avulla.

Hänen mielestään työmarkkinoiden rakenteita olisi pitänyt uudistaa. Palkat kehittyisivät omaa tahtiaan eri alojen ja suhdanteiden mukaan.

Jos joustavuutta on tarpeeksi, palkat eivät karkaa käsistä, sanoo Holmström ennustaen Euroopalle vielä suuria rakenneuudistuksia.

Euroopan siirtyminen yhteiseen rahaan pakottaa nämä muutosvoimat liikkeelle. Monen muun tavoin Holmström pitää Emun suurimpana uhkana työttömyyden kasvua entisestään. Jos Keski-Euroopan ja mantereen reuna-alueiden suhdannevaihtelut käyvät eri tahtiin, keinot työllisyyden hoitoon ovat entistä heikommat.

Yhdysvalloissa ihmisten liikkuvuus hoitaa asian. Euroopassa tähän ei ole perinteitä, mahdollisuuksia - eikä halujakaan.

Siihen saakka kun päättäjämme vain riitelevät näistä kysymyksistä, parturini ei siis palkkaa apulaista itselleen.

Täytyy suosittaa hänelle yhtiökumppanin ottamista. Asianajotoimiston tapaan hänen kannattaisi ottaa yrittäjäpartneri parturiinsa ja välttyä työnantajan murheilta.