Halisissa ei ryöstökalasteta

TS/Jyrki Valkama<br />Muualla pyritään jokisuiden verkkokalastusta rajoittamaan niissä joissa, joihin lohikalat nousevat. Niin pit&aum l;isi tehdä myös Aurajoella, toteaa kirjoittaja. - Kuva vuodentakaisesta taimenien istutuksesta Halistenkoskella.
TS/Jyrki Valkama
Muualla pyritään jokisuiden verkkokalastusta rajoittamaan niissä joissa, joihin lohikalat nousevat. Niin pit&aum l;isi tehdä myös Aurajoella, toteaa kirjoittaja. - Kuva vuodentakaisesta taimenien istutuksesta Halistenkoskella.

Kalastuksenvalvontaa koskevan kirjoituksen yhteydessä (TS 15.5.) kalastuksenvalvoja Janne Keränen väittää Halistenkosken urheilukalastuksen paisuneen ryöstökalastuksen mittoihin. Perustelematta jätetty väite tuntuu tosiasioiden valossa perin käsittämättömältä.

Ryöstökalastuksella tarkoitetaan kaiketi kalastusta, joka ylittää kalakannan uudistumisen. Halistenkoskeen nouseva lohikalakanta on kokonaan istutuksiin perustuva, joten uudistumista tapahtuu niin kauan kuin istutuksia jatketaan.

Halistenkoskeen ja muualle Aurajoen alueelle istutetaan nykyisin vuosittain suunnilleen 50000 meritaimenen ja lohen poikasta.

Viime vuoden saalistilastojen mukaan kalastajat nostivat Halisista hieman yli 200 lohikalaa, mikä on vajaat puoli prosenttia istukkaiden määrästä. Tämä tuskin täyttää ryöstökalastuksen määritelmää.

Sen sijaan voitaisiin ehkä kysyä, mihin tarkoitukseen Turun ympäristönsuojeluvirasto kalasti Halisissa verkkoja, sähköhaaveja ja kalaporrasta käyttäen noin 300 lohikalaa, siis enemmän kuin kaikki kalastajat yhteensä. Istutettavien poikasten emokaloiksi olisi toki riittänyt paljon vähempikin.

Tosiasia on, että Halisiin nousevien lohikalojen määrä on romahtanut viime vuosina. Tämän vuosikymmenen alkuvuosina niitä saatiin liki kymmenkertainen määrä. Kalastajiakin oli tuolloin moninverroin enemmän kuin nykyisin. Kun kalaa ei tule ovat myös kalastajat kaikonneet.

Osaksi kalojen vähenemiseen vaikuttaa istutusten pienentyminen. Se ei kuitenkaan riitä selittämään tapahtunutta romahdusta. Tärkein syy lienee massiivinen verkkokalastus Aurajokeen johtavissa salmissa Halisiin nousevien lohikalojen määrä on romahtanut viime vuosina.. Verkoilla kerätään pois suurin osa jokeen pyrkivistä kaloista.

Halisissa onkin alkanut yhä useammin vieheisiin tarttua verkoista karanneita ja niissä vahingoittuneita kaloja. On surullista katsella suurta meritaimenta, jonka selkäevä roikkuu riekaleina paljaina törröttävien eväruotojen ympärillä.

Kun on kuullut puheita jopa 150 kilon taimensaaliista yhdestä verkosta, tuntuu Keräsen syytös Halisten vapakalastajien ryöstökalastuksesta pahasti harhaan osuneelta.

Muualla pyritään jokisuiden verkkokalastusta rajoittamaan niissä joissa, joihin lohikalat nousevat. Niin pitäisi tehdä myös Aurajoella.

Joessa tapahtuva vapakalastus on kaikin tavoin ekologisempi vaihtoehto kuin lohikalojen verkkokalastus jokisuulla ja merellä. Siihen ei tarvita veneitä eikä saastuttavia ja meluisia moottoreita, vain vapa, kela ja siimaa sekä kourallinen itse sidottuja perhoja. Vapakalastuksen tarjoamat elämykset ovat myös toista luokkaa kuin ne, joita saa irroitellessaan kuristumalla kuolleita kaloja limaisista verkoista.

Jos lohikalojen sallitaan nousta Aurajokeen, saadaan lisätuloja myös kalastuslupien myynnistä Halistenkoskelle. Lupamyynti on myös viime vuosina romahtanut. Näillä varoilla voitaisiin ehkä istutuksetkin saada aiemmalle tasolle.

Kalojen kaikkoamiseen vaikuttavat myös Turun vesilaitoksen toimet Halistenkoskella. Vesilaitos on viime vuosina uusinut likavesien viemäröintiä alueella. Seurauksena on ollut, että kosken alla oleva viemärivesien ylivuotoputki tulvii jokeen pienelläkin sateella. Aikaisemmin niin tapahtui vain rankkasateella.

Vaikutus näkyy selvästi. Viemärivesien tulvittua jokeen kalat katoavat useiksi päiviksi kosken alla olevasta parhaasta lohiapajasta. Ajoittain vesilaitos vielä höystää soppaa valuttamalla Halistenkoskeen vedenpuhdistuksessa syntyviä jäteliemiä.

Nykyisin kuulee eri yhteyksissä hymistelyä elävästä Aurajoesta ja sen lohet mainitaan todisteena joen kehityksen suunnasta. Siksi kaikkien olisi syytä tiedostaa, että tämän vuosikymmenen loppua kohti kehitys ainakin lohien osalta on ollut pelkkää taantumaa. Halistenkoski on kuitenkin niin ainutlaatuinen virkistyskalastuskeidas keskellä kaupunkia, ettei sitä saisi päästää näivettymään.

Tapio Korhonen