Turku avustaa vääriä kohteita

Viime aikoina on kovasti puhuttu Turun talouden huonosta hoidosta. On tehty projekteja, suunnitelmia ja hankkeita; miten on tulosten laita? Turun työttömyysprosentti on 18, kun se on Suomessa keskimäärin 15,5 prosenttia ja 13,7 prosenttia laskutavasta riippuen.

Meillä satsataan muita naapurikuntia enemmän vapaa-ajan toimintaan (mk/as.), esim. Turku 1390, Raisio 1234, Kaarina 394, Naantali 666 ja Lieto 384. Turun kaupunki maksoi viime vuonna 343 mk jokaisesta musiikkijuhlien pääsylipusta. Jos henkilö kävi viidessä konsertissa, hän sai tukea kaupungilta 1715 mk. Tämän vuoden alussa Turun kulttuurilautakunta jakoi 2,8 miljoonaa markkaa henkilökohtaisina taiteilija-apurahoina ja yhteisöavustuksina.

Yhtä onnekkaita eivät ole ne kaupungin työntekijät, jotka joutuvat luopumaan osasta lomarahojaan. Säästöjen kohteeksi ovat joutuneet myös laitoksissa olevat vanhukset, koska Turku käyttää heidän hoitoonsa vähiten rahaa muihin naapurikuntiin verrattuna.

Suomen gallupin tekemän tutkimuksen mukaan koulu, terveys ja vanhusten hoito kuuluvat suomalaisten mielestä kuntien tärkeimpiin tehtäviin. Turun ylimmän johdon mielestä säästöjen pitää löytyä juuri näistä sektoreista.

Tampereen ja Oulun seudut ovat tekniikkapitoisuudessaan selvästi edellä Turun seutua. Teollisuus on Turun seudulla hiipumaan päin. Yrittäjyyteen pitäisi kuitenkin satsata ja kaupungin olisi palkattava tarmokas henkilö, joka ottaa vastaan tänne haluavia yrityksiä, osoittaa tontin ja on kaikin puolin auttamassa alkuun pääsemisessä.

Tuntuu siltä, että meillä on kasvoton byrokratia, joka alkaa jauhaa kun firma kertoo halustaan tulla Turkuun. Kun byrokratia on aikansa jauhanut on firma jo kyllästynyt ja lähtenyt muille maille. Tuottavaan tuotekehittelyyn pitäisi antaa rahaa. Ei saa pilata hyvää kaupunkia huonolla johtamisella.

Tuottavia työpaikkoja tarvitaan