Kirjoittajavieras Liisa üHyssälä?
Asuntopolitiikkaan
joustavuutta

Turussa on useita isoja kivitaloja rakennettu savikerrostuman päälle. Nyt ne ovat vajoamassa yhä syvemmälle saveen. On selvää, että rakennukset vaurioituvat korjauskelvottomiksi muutamassa vuodessa ellei perustuksia saneerata. Joissakin tapauksissa ei ongelmaa vielä huomaa, koska talot seisovat pohjaan lyötyjen puupaalujen varassa. Puupaalujen yläpäät kuitenkin lahoavat hyvää vauhtia. Näin asukkaille saattaa tulla nopeastikin ikävä ja kallis yllätys.

Peruskorjausavustusraha on riittänyt pääsääntöisesti lähiöihin. Toisaalta asunto-osakeyhtiöitä koskeva ükorkotukilaki? on kyllä edelleen voimassa. Asuntosektorilla on vielä käyttämättömiä varoja 1,5 miljardia markkaa tälle vuodelle. Eduskunta edellytti niiden käytöstä periaatepäätöstä jo huhtikuun aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että päätöstä saadaan vielä odotella.

Turun savitalot voisivat olla kohderyhmä, jolle saatettaisiin myöntää erityisperusteisesti varoja, jotta asukkaat eivät joutuisi kohtuuttomiin kustannuksiin.

Tilanne asuntomarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut voimakkaasti laidasta laitaan. Kysyntä on vaihdellut huomattavasti, samoin hinnat ja vuokrat. Heilahteluja asuntomarkkinoilla aiheuttaa nyt voimakas muuttoliike aluekeskuksiin.

Pula asunoista on tuntuva muuttovoittoisilla paikkakunnilla, kuten Turussa. üMuuttotappioisilla? paikkakunnilla on taas tyhjilleen jäävien asuntojen ongelma. Kysyntäpiikit heijastuvat nopeasti kaikkeen rakentamisen hintaan. Tästä seuraa ongelmia niin tuottajille, ostajille, vuokranantajille kuin vuokralaisillekin.

Asuntopolitiikkaa ei saa päästää vapaiden markkinavoimien ohjattavaksi varsinkaan nyt, kun kahtiajaon seurauksena osa väestöstä syrjäytyy.

Sosiaalisella asuntotuotannolla on nyt entistäkin suurempi tarve. Hankalassa tilanteessa ovat sekä asunto- että opintovelkaiset perheet, joiden nimellistulot saattavat olla melko suuret, mutta käytettävissä olevat tulot jopa alle toimeentulotuen minimin.

Asumisoikeusasuminen on hyvin suosittua erityisesti nuorten ja nuorten parien keskuudessa. Tällä hetkellä kuitenkin tämäntapaisia asuntoja on aivan liian vähän saatavilla.

Ikääntyvän väestön asumistarpeet tuottavat uusia vaatimuksia niin asuntojen varustetason kuin asuntotyypinkin osalta. Hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin on vauhditettava. Palvelutalorakentamista ikääntyvälle väestölle on kiitettävästi lisätty viime vuosina.

Suora asumistuki on edelleen tarpeellinen asuntopolitiikan väline. Tuki on nykyisellään runsaat kaksi miljardia markkaa. Asumistukijärjestelmän toimivuutta on kuitenkin parannettava ja kohdentumista tehostettava. Usein asukkailta tulee kansanedustajalle viestejä, ettei asumistukijärjestelmä kohdennu oikein. Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta vältettäisiin epäterve ja yksipuolisten asunto-olojen kehitys.

Kirjoittaja on Liedossa asuva keskustan kansanedustaja.