Työpaikkakiusaamiseen
puututtava usealla eri tasolla

Professori Seppo Koskinen käsitteli kirjoituksessaan (TS 6.5.) työpaikkakiusaamisen problematiikkaa. Hän viittaa rikoslain työsyrjintäpykälään, jonka nojalla osa kiusaamistapauksista voidaan saattaa oikeuskäsittelyyn. Koskinen nimeää esimerkkinä työntekijän syntyperään, rotuun, uskontoon, ikään tai sukupuoleen perustuvan eriarvoisen kohtelun.

Edellä mainittujen lisäksi työsyrjintäpykälä sisältää mm. yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella tapahtuneen syrjinnän. Työpaikkakiusatun kannattaakin perehtyä tarkasti ko. syrjintäpykälään (RL 47:3); sitä voidaan soveltaa monissa tapauksissa, mikäli kiusaaja on työnantaja tai tämän edustaja.

Riittävän näytön hankkiminen vääryyksistä on tietenkin oleellista. Työsyrjintä voi käsittää hyvinkin erilaisia, työnantajan kiusattuun kohdistamia toimenpiteitä, jotka asettavat ko. työntekijän epäedulliseen asemaan työyhteisössä ja suhteessa muihin työntekijöihin: esim. kiusatun työtoiminta / ammattitaito voidaan perusteettomasti asettaa epäedulliseen valoon.

Työpaikkakiusaamiseen tulee puuttua samanaikaisesti usealla eri tasolla: ennaltaehkäisy on oleellista, mutta tämän lisäksi tarvitaan konkreettista väliintuloa kiusaamisen lopettamiseksi. Uskallusta ja todellista kykyä kiusaamisen käsittelyyn organisaatioissa tarvitaan lisää. Näin moni kiusattu voisi säilyttää työpaikkansa ja terveytensä. Kiusaajien suojeleminen tulee lopettaa, aktiivista otetta edellytetään niiltä, joilla on todellinen valta puuttua. Paljastaminen on usein hyssyttelyä parempi vaihtoehto.

Kiusaamisen toteennäyttäminen työsyrjintäpykälän nojalla voi olla vaikeaa, paitsi räikeimmissä tapauksissa. Työpaikkakiusaamisen kriminalisointi selventäisi tilannetta, samalla se olisi yhteiskunnallinen linjaus siitä, että emme hyväksy kiusaamista. Muussa tapauksessa sanaton viesti on, että kiusaamista saa jatkaa, koska siitä ei käytännössä seuraa sanktioita.

Todellista auttamista on kiusatun kuorman keventäminen tarjoamalla konkreettisia vaihtoehtoja selviytymiseen, mm. henkistä tukea ja neuvoja. Oikeusprosessi on äärikeino, mutta joskus tarpeellinen, jopa kollektiivisesti hyödyllinen yhteiskunnallisen muutoksen käynnistäjä.

Pirkko Karlsson
Teol. maist., aikuiskouluttaja