Pääkirjoitus 6.5.1998:
Tanskan lakon vaikutukset
ulottuvat Suomeen saakka

Tanskan suurlakko on laajentunut työntekijöiden ja työnantajien yhä kovenevaksi kaksintaisteluksi, josta eivät enää kärsi pelkästään tanskalaiset, vaan vaikutukset ulottuvat jo esimerkiksi Suomeen saakka. Tiistaina lakon osapuolet torjuivat mahdollisuuden lopettaa työtaistelu valtakunnansovittelijan väliintulolla ja työnantajapuoli alkoi toteuttaa työsulkua, aluksi noin 30000 kaupanalan työntekijän osalta ja mahdollisesti jatkossa laajemmassakin mitassa.

Koko lakko on kulminoitunut ammattiyhdistysliikkeen Tanskan oloissa ennen kuulumattomaan vaatimukseen yhdestä lisäviikosta vuosilomaan eli vaatimukseen kuudennesta lomaviikosta. Työnantajien tarjous on tähän mennessä ollut myöntyminen yhteen lisäpäivään vuodessa eli jouluaaton sopimiseen vapaapäiväksi. Vaatimuksiin nähden tarjous on lähinnä koettu loukkaukseksi, eikä työtaistelua näistä asetelmista saada kovin nopeasti loppumaan.

Tanskan työelämässä on vietetty pitkä turvallinen rauhankausi. Viimeksi koko yhteiskuntaa koskettava lakko koettiin maassa vuonna 1985. Ei olekaan ihme, että epävarmuus ja turvattomuus ovat purkautuneet hysteerisenä hamstrausvimmana, kun elintarvikkeet ovat alkaneet uhkaavasti vähentyä kauppojen hyllyiltä.

Työtaistelun piirissä on jo noin puoli miljoonaa henkilöä eli viides osa koko Tanskan työvoimasta. Maan poliittisen johdon huolestuminen tilanteesta on nähtävissä pääministeri Poul Nyrup Rasmussenin hätäisessä sovitteluehdotuksessa lakon kääntyessä jo toiselle viikolle. Hallitus ei kuitenkaan toistaiseksi aio puuttua työtaisteluun, joka selkeästi on vain työmarkkinaosapuolten ratkaistavissa.

Laskelmien mukaan lakosta aiheutuu rahallisia tappioita kansantaloudelle noin miljardi kruunua päivässä. Rikas Tanska ei siihen kaadu, mutta tuntuvan loven työtaistelu joka tapauksessa hemmoteltujen tanskalaisten hyvinvointiin tekee, jos lakko ei ota päättyäkseen vielä kuluvallakaan viikolla.

Lakon vaikutukset ulkomailla ovat jo nähtävissä muun muassa Saabin autoteollisuuden vaikeutumisena sekä Ruotsissa että Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa. Tanskalaiset osatoimitukset ovat jumiutuneet ja aiheuttaneet autojen kokoamistyön hidastumisena tai peräti loppumisena Ruotsissa ja Suomessa. Uudessakaupungissa on jo jouduttu siirtämään väkeä laitteistojen huoltotöihin, jottei lomauttamisiin tarvitsisi turvautua.

Perimmältään Tanskan työtaistelussa on kysymys siitä, kuka maksaa lisääntyvästä vapaa-ajasta aiheutuvat kulut. Kumpikaan osapuoli ei halua asettua maksumiehen asemaan. Kun näkemyserot kaiken lisäksi ovat vielä erittäin suuret, on näköpiirissä mahdollisuus, että lisää elinkeinoelämän pyöriä joudutaan pysäyttämään puolin ja toisin ennen kuin työrauha palaa Tanskaan.