Antolan kannattaa monipuolistaa hakusanastoaan

Esko Antolan aliokirjoitus 3.5.1998 antaa aihetta muutamiin suomalaista ja erityisesti turkulaista politologikuntaa koskeviin tarkennuksiin. Antola kirjoittaa: Euroopan unionin poliittisen luonteen ja muodon hakeminen on suuri poliittisen filosofian ja poliittisen teorian kysymys. Voisikin olettaa, että politiikan tutkijat kaikkialla Euroopassa askaroisivat tämän asian kimpussa. Mutta näin ei ole asia. On hämmästyttävää, että esimerkiksi suomalaiset ammattipolitologit eivät suuntaa energiaansa kysymyksiin, jotka koskevat valtion, politiikan ja poliittisen auktoriteetin perusolettamuksia tässä uudessa tilanteessa.

Hämmästyttävintä tässä on lähinnä Turun yliopiston Jean Monnet -professorin hämmästely. Käynti missä hyvänsä oppi- ja tiedekirjoja myyvässä kirjakaupassa osoittaa, että monet suomalaisetkin politologit ovat käyttäneet kirjoitusenergiaansa viljalti mm. Antolan mainitsemien teemojen käsittelyyn. Itse asiassa olemme edenneet jo hyvän matkaa yli sen, mikä on tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon, että politologia eli valtio-oppi kattaa toki paljon muutakin kuin Euroopan unionin nykyhetkisen kehitysvaiheen.

Viime vuonna yksistään Turun yliopiston valtio-opin laitoksella julkaistiin lukuisia Euroopan unionin instituutioihin ja niiden keskinäissuhteisiin keskittyviä tutkimuksia. Tänä vuonna määrä kasvaa entisestään. Tässä kuussa ilmestyy suomeksi laitoksemme kahden tutkijan toimittama kirja Päätöksenteko Euroopan unionissa. Kesäkuussa ilmestyy englantilaisen kustantamon julkaisema saman laitoksen tutkijan laatima teos instituutioiden laadinnan perusongelmista. Tässä kirjassa Euroopan unionin instituutioiden tarkastelulla on tärkeä sija.

Kansainvälisissä tiedelehdissä ja artikkelikokoelmissa on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi monia Turun yliopiston valtio-opin laitoksen henkilöstön laatimia tutkimuksia Antolan kaipaamasta tematiikasta. Näissä luvuissa ei ole mukana Jean Monnet -yksikön mahdollinen aiheeseen liittyvä tuotanto.

Kun Antolan tavoin etsii politiikan teorian kirjallisuutta Euroopan unionin poliittisesta luonteesta ja muodosta, ei kannata pysähtyä vain sellaisiin kirjoihin tai artikkeleihin, joiden nimessä esiintyy Euroopan unioni. Teoreettiset kysymykset ovat määritelmän mukaan yleisiä ja abstrakteja. Ei oikeastaan voi olla teoriaa Euroopan unionista. Sen sijaan esim. sellaiset hakusanat kuin federalismi, desentralisaatio, legitimiteetti, suvereniteetti ja autonomia saattaisivat viedä mielenkiintoisempien tutkimusten lähteille.

Ei kannata myöskään kavahtaa muiden alojen edustajien, esim. filosofien ja ekonomistien töitä. Klassikotkin, esim. Yhdysvaltain perustuslaista kirjoittaneet, ovat joskus kovin ajankohtaisen tuntuisia. Lukeminenhan kannattaa aina.

Hannu Nurmi
yleisen valtio-opin professori