Kakkospääkirjoitus 5.5.1998:
Lähestymiskiellosta turvaa

Lähestysmiskiellon kaltaista turvakeinoa on kaivattu jo jonkin aikaa myös Suomen lainsäädäntö&oum l;n.
Lähestysmiskiellon kaltaista turvakeinoa on kaivattu jo jonkin aikaa myös Suomen lainsäädäntö&oum l;n.

Lähestymiskielto on tähän saakka ollut tuntematon käsite suomalaisessa oikeusjärjestelmässä, mutta hallituksen viime torstaina antama lakiesitys eduskunnalle on vihdoin saattamassa tämän hyvin käyttökelpoisen turvatoimen uhanalaisten kansalaisten suojelemiseksi.

Monien muiden maiden oikeusjärjestelmässä lähestymiskielto on jo pitkään ollut käytössä, mutta jostakin syystä ei Suomessa ole lämmetty asialle. Hyvä kuitenkin, että käytäntö nyt on valmistumassa lain muotoon ja varsinkin naiset ja iäkkäät ihmiset saavat suojakseen uuden tehokeinon.

Lähestymiskiellon kaltaista turvakeinoa Suomessakin on kaivattu. Monet vanhemmat ovat joutuneet kokemaan lastensa taholta kiristystä ja suoranaista vainoamista. Samoin entisen puolison tai asuinkumppanin taholta moni on joutunut kokemaan uhkauksia ja suoranaisia rikollisia tekoja.

Tuleva laki sopii hyvin siihen kuvaan, jonka Suomikin on antanut halustaan noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja YK:n julistusten linjauksia.

Laki lähestymiskiellosta ei sinänsä vielä ratkaise koko ongelmaa. Esimerkiksi poliisin valtuudet käyttää pakkokeinoja uhkaavasti käyttäytyvän ihmisen hillitsemiseksi ovat suorastaan heppoisia. Säilöön ottoakin voidaan käyttää vain yhden vuorokauden mittaisena ja silloin on todettava, että kotirauhaa on rikottu. Pelkkä uhkaaminen ja lievä häiriönteko eivät välttämättä takaa uhanalaisille todellista apua lähestymiskieltolainkaan perusteella.

Monissa maissa lähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi suojaksi kansalaisille. Ei ole syytä epäillä, ettei se myös Suomessa olisi ajan myötä yleistä turvallisuutta lisäävä tekijä.