Veli Junttila Suomi 1948 -kolumni:
Kolmen suuren yhteistyö hiipui

Vaaran vuosina 1944-1948 Suomi sai suhteensa Neuvostoliittoon joltiseenkin kuntoon. Lopullinen rauha ja sen sinetti yya-sopimus oli solmittu, sotasyylliset ja pahimmat asekätkijät tuomittu, valvontakomissio poistunut maasta ja sotakorvausjunat kulkivat.

Vaaran vuosina poliittisen päävastuun oli kantanut kolmen suuren - Sdp:n, Skdl:n ja maalaisliiton - yhteistyöhallitus. Sitä oli pitänyt koossa osaltaan Venäjän pelko, mikä antoi kommunisteille suhteettoman valta-aseman niin kauan kuin suuri naapuri piti Suomea peukaloruuvissa.

Maalaisliitto oli potkinut aisan yli heti Pariisin rauhansopimuksen solmimisen jälkeen keväällä 1947 ja eronnut hallituksesta. Paasikivi pakotti osapuolet jatkamaan, mutta keväällä 1948 ryhmittymää ei voitu pitää enää koossa.

Hallitusta oli repinyt myös sisäpolitiikka, tuottajien ja kuluttajien ristiriita sekä keväällä 1948 mm. taloudellinen valtalaki ja säännöstely.

Toukokuun 7. päivänä Sdp otti ratkaisevan askeleen ja ilmoitti hallituskumppaneille vuonna 1945 solmitun kolmen suuren yhteistyön päättämisestä.

Sdp syytti, että kommunistit ovat sopimuksen varjolla pyrkineet monopolisoimaan yhteistyön kehittämisen Neuvostoliiton kanssa. Mauno Pekkalan hallituksen aikana ei myöskään ole saatu talouspoliittista tervehdyttämisohjelmaa. Siksi on parasta, että tarkoitustaan vastaamaton yhteistyö puretaan.

Samaa mieltä oli maalaisliittokin, jonka mielestä vuoden 1945 sopimus oli muutenkin menettänyt merkityksensä.

Maalaisliitto ja Sdp pystyivät esiintymään pontevasti, sillä loppuvuoden 1947 kunnallisvaalit, huhtikuun 1948 vallankaappausepäilyt sekä Sdp:n vahvistuminen SAK:ssa, TUL:ssa ja osuustoimintaliikkeessä enteilivät kommunisteille tappiota kesän 1948 eduskuntavaaleissa.

Yhteistyön päättyminen merkitsi loppukesästä 1948 lähtien Skdl-kommunistien eristämistä hallituksesta 18 vuodeksi. Paradoksaalista kyllä, myös yya saattoi olla paha potku kommunisteille. Hertta Kuusinen kiinnitti tähän puoleen huomiota Skdl:n puolueneuvostossa keväällä 1948: Yya-sopimus ei - kuten Romanian ja Unkarin sopimukset - sisällä pykälää, joka turvaisi tai vahvistaisi kommunistien aseman hallituksessa. Tutkija Lauri Haataja toteaa, että kommunistit eivät koskaan vedonneetkaan siihen, että yya-takaa heidän asemansa.

Muutamaa viikkoa myöhempi tapahtuma, Suomen sotakorvauksen alentaminen, tulkitaan yleisesti Nkp:n yritykseksi tuupata vaikeuksiin joutunutta Skp:tä eteenpäin.

Kampanjan aluksi Skp:n ministerit jättivät valtioneuvostolle kirjelmän, jossa ehdotettiin että Suomi pyytäisi Neuvostoliiton hallitukselta alennusta sotakorvauksiin.

Kesäkuun 2. päivänä 1948 lähettiläs Grigori Savonenkov jätti Suomen hallitukselle neuvostohallituksen virallisen ilmoituksen: Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton Suomessa oleva lähettiläs on näinä päivinä saattanut Neuvostoliiton hallituksen tietoon Suomen hallituksen jäsenten, herrain Leinon, Murron ja Janhusen ehdottaneen Suomen hallitukselle, että SNT-Liiton hallitukselle esitettäisiin pyyntö Suomen sotakorvaustaakan keventämisestä. Neuvostoliiton Suomessa olevan lähettilään tiedotuksen mukaan Suomen hallitus on hyväksynyt herrojen Leinon, Murron ja Janhusen ehdotuksen. Tämän johdosta SNT-Liiton hallitus on päättänyt auttaa Suomea ja alentaa jäljellä olevien sotakorvausmaksujen summan heinäkuun 1. päivästä lukien 50 prosentilla.

Helpotus oli tuntuva, sillä se alensi tuolloin jo puoliksi maksetun sotakorvauksen 147 miljoonasta dollarista 73,5 miljoonaan dollariin.

Valtioiden välisissä suhteissa toimenpide katsotaan Suomelle palkkioksi solmitusta yya-sopimuksesta, jonka ratifioimisasiakirjat oli juuri vaihdettu.

Neuvostoliitto oli antanut vastaavanlaisia helpotuksia myös muille sotakorvausmailleen. Romanian ja Unkarin osalta huojennus oli katsottu palkinnoksi yya-sopimuksista.

Summan alentamisesta oli ollut puhetta jo 1947 Pariisin rauhankonferenssissa ja viimeksi yya-neuvotteluissa huhtikuussa 1948.

Kommunisteille kannettu vesi ei kaivossa pysynyt, sillä Skdl kärsi kovan tappion heinäkuun 1948 eduskuntavaaleissa. Ehkäpä joku äänestäjä muisti senkin, että Pariisin rauhankonferenssin aikana kommunistit olivat pitäneet sopimattomana puhetta sotakorvauksen helpottamisesta.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.