Pääkirjoitus 1.3. 1998:
Suomen miinalinja tuonut maallemme liikkumavaraa

Meillä käyty keskustelu jalkaväkimiinoista takertui viime vuoden puolella ulkoministeri Tarja Halosen aloitteesta työskennelleen miinatyöryhmän miljardeihin ja on niissä pysynyt.

Halosen mukaan Suomea hiostetaan Euroopan unionin piirissä taipumaan Ottawan sopimuksen allekirjoittamiseen. Hän huomautti joulukuussa lehdessämme, että miinat olivat syksyllä viikottain esillä unionissa. EU on hyvin voimakkaasti jalkaväkimiinat tuomitsevalla kannalla.

Julkisuuteen jäi käsitys, jonka mukaan Suomi menee muiden EU-maiden mukaan niin pian kuin rahkeet kestävät. Muut unionin jäsenmaat allekirjoittivat jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Suomi jäi sen ulkopuolelle.

Kulttuuriministeri Claes Andersson kirjoitti lehdessämme tammikuussa, että Suomi on saanut kiusallista mainetta suhtautumisestaan henkilömiinojen käytön kieltävään Ottawan sopimukseen.

Presidentti Martti Ahtisaaren käsitys Suomen miinalinjasta näyttää lehtemme haastattelun valossa kovin toisenlaiselta kuin ministerien Halosen ja Anderssonin. Ahtisaari ei näe ongelmaa siinä, että maamme jättäytyi Ottawan sopimuksen ulkopuolelle.

Jättäytyminen Ottawan sopimuksen ulkopuolelle on itse asiassa lisännyt Suomen mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija, kun pyritään maailmanlaajuiseen ja sitovaan jalkaväkimiinakieltoon. Samalla on voitu esitellä lähtökohtaamme - liittoutumattomuutta sekä itsenäistä ja uskottavaa puolustusta - ja sen vaikutusta suhtautumiseemme jalkaväkimiinojen kieltämiseen.

Sanontaa ei voi tulkita kuin niin, ettei meidän tarvitse miinalinjaamme hävetä. Presidentti huomauttaa lisäksi, että asian yhteydessä on paljastunut tietämättömyyttä ja väärinkäsityksiä. Ei ole tiedetty, että maamme miinat ovat varastoissa.

Ahtisaarikin muistuttaa, että moraalisesta näkökulmasta olemme saaneet kritiikkiä. Suomi on kuitenkin katsonut, etteivät jalkaväkimiinojen ongelmat ratkea niiden syntymiseen osattomien maiden kuten Suomen yksipuolisilla toimilla vaan kansainvälisen yhteistyön kautta.

Presidentti toteaa myös, että Euroopan unionin piirissä maamme kanta on saanut kritiikin ohella myös ymmärrystä. Päätöksemme pysyä Ottawa-prosessin tarkkailijana on Suomea tyydyttävästi otettu huomioon EU:n yhteisissä pyrkimyksissä.

Suomi on tavoitellut sitä, että jalkaväkimiinoista neuvotellaan osana YK:n aseriisuntaohjelmaa. Edistystä on saavutettu, sillä vuosi sitten Genevessä päästiin sopimukseen metallittomien miinojen käytön ja kansainvälisen kaupan rajoituksista.

Ahtisaari katsoo, että ulkoministeri Halosen miinatyöryhmän työtä on jatkettava. Miinojen korvaamisesta koituvat menot eivät olleet mukana puolustuspoliittisessa selonteossa.

Selvityksiä on jatkettava, jotta ratkaisun kansantaloudelliset ja maanpuolustukselliset vaikutukset hahmottuvat paremmin. Vasta sitten meillä on edellytykset poliittiseen päätöksentekoon Suomen kokonaisedun näkökulmasta.

Presidentin sanoma on klaari. Pääministeri Paavo Lipposen on saatava hallitus ruotuun tässäkin asiassa. Asia on niin mittava, ettei siinä ole varaa tarpeettomaan hötkyilyyn.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.