Kolumni
Ari Valjakka:
Rasismin peikko

Europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi osaa kärjistää asioita. Yhdellä HS:n yleisönosastoon laatimallaan kirjoituksella hän herätti rasismista vilkkaan keskustelun, jonka laineet levisivät laajalle.

Ilaskivi luetteli niitä ennakkoluuloja ja kokemuksia mitä suurella yleisöllä on maahamme tulleista ulkomaalaisista, erityisesti somaleista.

Vaikka tohtori peräänkuulutti asiallista keskustelua aiheesta, se on peittynyt Ilaskiven niskaan satelevien raivonpurkausten varjoon. Ruotsalainen kansanpuolue jopa julkaisi Ilta-Sanomissa tekohurskaan koko sivun ilmoituksen Ilaskiveä vastaan.

Sisäministeri Jan-Erik Enestamin on vaikea löytää sanoja, joilla kommentoisi europarlamentaarikon näkemyksiä. Hän pitää selviönä, että asenteet ovat kovenemassa ja suvaitsemattomuus lisääntymässä.

Se on vahinko, sillä Suomi tarvitsee ulkomaalaisia. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa osoittaa kirjassaan Kvanttihyppy tulevaisuuteen, miten Suomen väestökasvun pysähtyminen 5,1 miljoonaan vuosituhannen vaihteessa johtaa voimakkaisiin yhteiskunnallisiin ristipaineisiin.

Kantaväestön määrän kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea syntyvyys. Väestökasvun vakaana pysyminen Suomessa edellyttäisi, että vuosittain syntyisi nykyisen 65000 lapsen asemasta noin 10000 lasta enemmän.

Todennäköistä siis on, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuodesta 2010 alkaen sosiaaliset jännitteet nykymenolla Suomessa kasvavat.

Mannermaa ennakoi tilanteen, jossa aktiivinen nuorempi ikäluokka ottaa vallan eikä tunne solidaarisuutta suuria ikäluokkia kohtaan.

Tokko heillä on siihen varaakaan, jos satojen miljardien markkojen valtion velka roikkuu loppumattomiin niskassa ikeenä. Puute hoivatyön tekijöistä on huutava jo tänään.

Vaikka ulkomaalaisten osuus Suomessa on Euroopan pienimpiä, 1,5 prosenttia väestöstä eli 80000 henkeä, olemme EU- tutkimuksen mukaan kuitenkin eräs unionin suvaitsemattomimpia maita, kun mittarina käytetään rasistisia asenteita. Tai ehkä juuri siksi; mitä ei tunne, sitä pelkää ja kokemusten puute pidemmältä ajalta aiheuttaa epäluuloja.

Ärtymystä aiheuttaa myös tunne, että Suomeen tunkee jo nyt monenlaista viluria, joilla ei ole tarkoitustakaan sopeutua oloihimme. Kansa tietää kertoa esimerkkejä näistä. Suomen mahdollisuudet maahantulijoiden seulonnassa kapenevat entisestään, jos työn alla oleva ulkomaalaislain uudistus menee läpi. Jopa osa viranomaisista pitää uutta ohjelmaa kohtuuttoman liberaalina.

Pääsyy kansalaisten epäluuloisuuteen uusia tulokkaita kohtaan on pelko omasta tulevaisuudesta, työttömyys tai sen uhka. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa, ikäryhmissä, joiden tulevaisuus on kaikkein epävarmin ja näköalattomin.

Tätä ilmiötä ei ollut silloin kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat maahamme Chilestä. Mutta silloin Suomessa vallitsi täystyöllisyys ja pakolaisetkin saivat töitä.

Ulkomaalaisviha ja työttömyys, jonka hoito leikkaa sosiaaliturvaamme, kulkevat käsi kädessä.

Tehokkain keino rasismin uhkan torjunnassa olisi velvoittaa ulkomaalaiset maahanmuuttajat ottamaan vastaan työtä. Tätä velvoitetta tulisi tiukentaa suomalaistenkin työttömien kohdalla.

Turussa asustaa tällä hetkellä yli 4500 ulkomaalaista. Heistä vajaat 2000 hakee työpaikkaa, ja 900 on sellaisen löytänytkin.

Pienet yritykset ovat suuria joustavampia ulkomaalaisten työhön palkkaamisessa. Vika ei ole välttämättä työnantajassa vaan työyhteisössä vallitsevissa ennakkoluuloissa.

Maailmalta Auran rannoille saapuneiden, yli sataa kansallisuutta edustavien ulkomaalaisten joukkoon mahtuu monenlaista väkeä, lukutaidottomista pakolaisista yliopistossa väitelleihin tohtoreihin.

Jutut pinnareista pitävät varmasti usein paikkansa, mutta yhtälailla tarinat työteliäistä yrittäjistä ovat totta.

Viranomaiset kertovat, että inkeriläiset paluumuuttajat ovat onnistuneet melko hyvin työelämässä, samoin maahamme saapuneet vietnamilaiset ovat hyvässä huudossa.

Sensijaan somaleiden työllistäminen on ennakkoluuloista johtuen vaikeaa. Kuitenkin viranomaiset väittävät, että luuloista poiketen somalit ovat etupäässä ahkeraa ja opiskelunhaluista väkeä.

Miten lie. Saisikohan aiheesta aikaan asiallista keskustelua.

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Ari Valjakka.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.