Päivän pistot -kolumni
Aimo Massinen:
Suomalainen kulttuuri

Suomalaisen kulttuurin ja Kalevalan päivää vietetään tänään. On syytäkin viettää - sitä vähää mitä siitä on vielä jäljellä.

Maailmalla suomalainen kulttuuri esittäytyy juuri nyt alastomimmillaan. Se on puettu pelkkään viuluun.

Minusta se on tosin hienon soittimen häpäisemistä. Olisi ollut edes harppu.

Suomalainen kulttuuri on ainutlaatuista maailmassa. Sitä syntyy vain Suomessa ja ainoastaan suomalaisten voimin.

Ruotsalaiset eivät tee suomalaista kulttuuria. Venäläiset ovat joskus yrittäneet, mutta he ovat epäonnistuneet surkeasti.

Suomalainen kulttuuri syntyy Suomen kansasta ja suomalaisesta luonnosta. Maailmalta ammennetaan kuitenkin aina lisämausteita.

Säveltäjämestari Jean Sibelius ei kekkuloinut alastomana maailman mediassa, mutta oppia ja vaikutteita supisuomalaiseen musiikkiinsa hänkin haki Berliinistä ja Wienistä. Keski-Euroopasta tarttui mukaan myös uusi nimi Jean. Kasteessa saadut Johann Christian Julius eivät kuulostaneet tarpeeksi komeilta.

Suomalainen kulttuuri ei ole kuitenkaan pelkkää taidetta. Se on koko tämä suomalainen elämäntapa.

Suomessa urheilukin on niin kulturellia, että veikkausvoittovaroista yli puolet ohjataan suomalaisen taiteen tukemiseen.

Se on suomalaista kulttuuria, kun kokoonnutaan jääkiekkohalliin juomaan keskiolutta. Samansukuista kulttuuria on muuallakin, mutta Suomessa keskitytään olennaiseen, siis keskiolueeseen.

Toinen suomalainen tapa on juoda kulturellisti keskiolutta karaokebaarissa. Mikä lauluilmaisun tulkinnan moninaisuus siellä kohtaakaan toisensa!

Suomalaisessa kulttuurissa urheilumenestystä, vaikka vaatimatontakin, jumaloidaan yli kaiken. Kun suomalainen miljonäärikiekkoilija sohaisee kaukana rapakon takana maalin, tämä tärkeä tieto tuodaan kuvien ja graafien kera jokaiseen joukkotiedotusvälineeseen.

Vain suomalainen kulttuuri voi synnyttää supersankari Elmon, yli-inhimillisiin suorituksiin yltävän urheilijahahmon, jonka luojan, kirjailija Juhani Peltosen yllättävästä kuolemasta kiiri tieto perjantaina. Mutta Elmo ei kuole suomalaisten sydämistä koskaan.

Suomalaiseen kulttuuriin nykyään oleellisesti myös kännykkä. Pienet lapset voidaan vierottaa äidin tisseistä, mutta suomalainen mies ei irrota otettaan kännykästä vaikka mikä olisi.

Jopa linja-auton autuas tunnelma on muuttunut täysin. Kun aiemmin busseissa oli yhtä hiljaista kuin mykkäkoulussa, nykyään puhelinten pirunmoinen pirinä ja kapuloihin höpöttävät miehet paljastavat, että elävää lastia siinä kuljetetaan.

Suomalainen kulttuuri on savusaunan sulotuoksua sekä suvella että tulipalopakkasessa. Se on myös iltaruskon hämyä ja laineiden liplatusta saaristossa. Se on suomalaista kulttuuria parhaimmillaan - eikä se tunnetusti ole minkään kunnallisjärjestön aikaansaamaa.

Mutta kun suomalainen kulttuuri ravaa alastomana tulikuuman saunan ja jääkylmän avannon väliä edestakaisin joskus jopa tuntikausia, siinä sitä onkin ulkomaalaisella kulttuurilla ihmettelemistä.

Suomalainen kulttuuri maistuu myös mainiossa ruisleivässä, sill' leipä vieraan karvast' on. Oman elintarvikehuoltomme tärkeyttä emme Emussakaan voisi kyllin korostaa. Mutta saastuttavissa kirjolohialtaissa suomalainen kulttuuri kohottaa vain häpeän punan poskille.

Maaseutua emme voi viedä, joten parasta on tuottaa pelloilla saastumatonta syötävää suuhumme. Ei toki mihin hintaan tahansa, mutta mieluummin miljardeja maatalouteenkin kuin armeijan loputtomiin leluihin.

Jos Suomen kaunis maaseutu päästetään rappeutumaan, suomalaisesta kulttuurista ei ole paljon jäljellä.

Suomalainen kulttuuri tunnetaan maailmalla paitsi mäkikotkan munista ja pornotähden panoista, onneksi myös monista laulajalahjakkuuksista. Jostain syystä sävel on suomalaisen kulttuurin uljain siivittäjä.

Toki kuva ja sanakin vielä elävät. Suomalainen osaa sentään vielä lukea, kiitos koulun ja kotiin kannettavan sanomalehden. Aamun lehti ja aamukahvi on suomalainen kulttuurituokio.

Kyllä suomalainen kulttuuri kestää ajan armottoman riennon. Kun jopa 30-päinen, mustiin pukeutunut mieskuoro Huutajat on onnistunut karjumaan Suomen 10 vuodessa Euroopan kartalle, voi uskoa mihin tahansa.

Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja Aimo Massinen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.