Pääkirjoitus 27.2.1998:
Suomen uudestakin aselaista
pikemminkin löysä kuin tiukka

Kun viisimiljoonaisella Suomen kansalla on hallussaan kaksi miljoonaa luvallista asetta ja noin 300000 luvatonta pyssyä, on selvää, ettei 65 vuotta sitten säädetty aselaki ole enää ajan tasalla. Tämän havaitsi myös EU:n komissio heti Suomen jäsenyyden alkutaipaleella ja ryhtyi patistamaan suomalaisia unionin asedirektiivin täyttävän lain säätämiseen. Uusi aselaki tulee voimaan maaliskuun alussa.

EU:n säännöstön noudattaminen on tietysti vain sivutuote lainsäädännön uudistamisessa. Peruslähtökohtana on pidettävä kansalaisten yleisen turvallisuuden lisäämistä. Siihen pyritään aseiden säilyttämismääräysten täsmentämisellä ja lupakäytännön selkeyttämisellä.

Suomessa varastetaan vuosittain tuhatkunta asetta. Tuskin kukaan huvikseen pyssyjä varastamalla hankkii. Tarkoituksena on useimmissa tapauksissa käyttää niitä muiden rikollisten tekojen tukemiseen.

Uuden lain yhtenä päätarkoituksena onkin ehkäistä asevarkauksia ja yleensä pyssyjen joutumista rikollisten käsiin. Määräykset aseiden säilyttämisestä ovat edistysaskel tällä tiellä, mutta eivät sen paremmin lukot kuin lakipykälätkään ole ennenkään estäneet rikollisia hankkimasta tarvitsemiaan työkaluja.

Auvoiseen turvallisuuteen tuudittautuminen uuden aselain voimaan tultua olisi vakava virhe. Edelleen tarvitaan kansalaisten omaehtoista valppautta ja kekseliäisyyttäkin, jotta aseet eivät joudu vääriin käsiin, eivät ainakaan toimintakelpoisina.

Lukituilla asekaapeilla, liipasinlukoilla ja osien toisistaan erottamisella on myös se myönteinen vaikutus, ettei aseita pikaistuksissakaan voi harkitsemattomasti käyttää.

Poliisin kannalta on tärkeätä, että aseiden ja niiden omistajien rekisteröinti saadaan vihdoin kuntoon. Eri asia sitten on, kuinka tunnollisesti kansalaiset lopulta ilmoittavat laittomista aseistaan. Riski niiden jäämisestä edelleen pimentoon ei ole vähäinen, vaikka aseiden luovutus tai rekisteröinti tehdäänkin mahdollisimman vaivattomaksi.

Niille, joiden aseasiat ovat olleet nykyisinkin kunnossa, uusi laki ei sanottavia muutoksia aiheuta. Tästä on helppo päätellä, ettei lainuudistus ole aseiden alalla kovin radikaali. Lepsuksikaan sitä tuskin on paikallaan nimittää, vaikka uudistus on kuin eri maailmasta verrattuna esimerkiksi Britanniassa äskettäin hyväksyttyihin aselakeihin. Britit lähtivät jyrkkien kieltojen tielle aseiden omistamisessa ja hallussapidossa. Jopa urheiluaseet kiellettiin kategorisesti.

Suomessa on totuttu luvanvaraisuuteen, eikä siitä ole nytkään ollut syytä poiketa. Valitettava sivuvaikutus uudessakin lupakäytännössä on, että kirjavuus aselupien myöntämisessä säilyy. Kysymys on kuitenkin perimmältään luvanmyöntäjän vapaasta harkinnasta.

Yhteiskunnassa riehuvan väkivallan taltuttamisessa on käytettävä kaikkia lainsäädännön suomia mahdollisuuksia. Myös rajoituksia ja tiukkoja määräyksiä aseiden käytön ja omistamisen alueella.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.