Palolakon sovusta jäi käteen
enemmän oppia kuin rahaa

Kolmisen kuukautta kestänyt palolakko päättyi tälläkin kerralla laihaan sopuun. Lakon syyt ja tavoitteet olivat siinä mitassa irti vallitsevasta työmarkkinatodellisuudesta, että tarvittiin viikkoja sovun löytämiseen.

Lakon synty oli seurausta kolmen vuoden takaisesta lakosta. Silloin lakko kesti kaksi ja puoli kuukautta. Siitä saatiin vängällä väännettyä sopu ja se jätti pitkään jatkuneet jännitteet työpaikoille.

Päättynyt lakko alkoi ilmapiirissä, joka ennakoi pitkään kestävää työtaistelua. Heti ensimmäisissä sovintoneuvotteluissa osapuolet Setelin puheenjohtaja Heikki Santala ja KT:n neuvottelupäällikkö Pentti Hakola syyttivät toisiaan valehtelusta.

Lakon luonnetta kuvaa myös valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen ensimmäisen sovintoesityksen kohtalo. Suomen palomiesliitto Spal ja Seteli hylkäsivät sen yksimielisesti. Santalan mukaan paperissa oli hyväksyttävää vain päivämäärä.

Sen jälkeen alkoi sovittelijan syyttely ja provosointi. Saloniusta syytettiin tietovuodosta ja hänen tilalleen haluttiin sovintolautakunta. Omalla tavallaan sovintoneuvotteluihin vaikutti myös palomiehiä edustanut Jorma Reini.

Lakon viime vaiheissa järjestöpolitiikka nousi vahvasti pintaan, kun KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä syytti palomiesliittoa pelisääntöjen rikkomisesta.

Lakon kestoon vaikutti osaltaan sekin, että onneksi sen aikana vältyttiin suuronnettomuuksilta. Tulipaloja ja onnettomuuksia oli, mutta katastrofeilta vältyttiin. Yleinen mielipide ei syttynyt puoleen tai toiseen.

Palomiesliitto tarvitsi yli 12 viikon lakon, jotta se sai tulopoliittisen ratkaisun mukaiset palkankorotukset ja kahden vuoden kuluttua sovittavan järjestelyvaran.

Liitto tavoitteli suurempia korotuksia, mutta tupon voimassa ollessa siihen ei ollut mahdollisuuksia. Etenkin kun toinen puoli paloalan väestä oli KTV:n kautta tupossa. KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä ennakoi, että järjestelyvara koskee muitakin samoissa tehtävissä työskenteleviä.

Spal ei saavuttanut lakolla sopimusoikeuksia. Saavutuksena pidetään sitä, että kolmen vuoden takainen välimiesoikeuden päätös vahvistettiin ja alan asioista sovitaan neuvottelukunnassa. Santalan mukaan Spal panee toivonsa neuvottelukuntaan. Rahasta tässä ei ollut kysymys vaan periaatteista.

Täydellä palkalla neuvotteleville vähäinenkin voitto on voitto, mutta jäsenistön, jonka menetyksiä ovat kolmen kuukauden palkka ja lomapäiviä, saldo on toinen. Eikä lakon lopputuloksesta paljon tulevillekaan palomiespolville jää.

Erikoisen lakon erikoisuuksiin kuuluu sekin, että Setelin Santala arvioi sovun löytymisen jälkeen, että sovittelutointa pitäisi kehittää. Että lakko pääsee kestämään näin pitkään, meidän mielestä sitä pitäisi kyllä tarkastella.

Santala on oikeassa. Tarkasteluun on aihetta. Alkuun siihen käy vaikka peili. Valtakunnansovittelija Salonius selvisi kunnialla vaikeasta sovittelustaan.

Palomiesliiton jäsenet ovat palo- ja pelastusalan huippuammattilaisia. Se ei näytä järjestötoiminnassa riittävän. Liitto ansaitsisi neuvottelukykyisemmän ja osaavamman johdon.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.