Kirjolohisoppaa ja leväpuuroa?

Turkulaiset vihreät tekivät viime syksynä valtuustoaloitteen Turun saariston rehevöitymiskehityksen hillitsemiseksi. Esitimme aloitteessamme, että Turun kaupunki olisi lakannut hankkimasta kirjolohta. Vihreiden mielestä ei ole järkevää tukea luonnon kannalta erittäin haitallista kirjolohen verkkoallaskasvatusta. Esitys ei kuitenkaan saanut valtuustossa tukea muilta ryhmiltä.

Esitettyihin väittämiin voimme vastata, että kyllä, kirjolohi on terveellistä ruokaa niin kuin kala yleensäkin ja ei, emme halua suojella saaristoa elinkelvottomaksi.

Itämeri on monesta syystä hyvin sairas meri ja Saaristomerellä sairautta aiheuttavat erityisesti hajakuormitus ja kalankasvatus. Saaristomeren ravinnekuorma on lähes kokonaan peräisin Suomen alueelta. Vuotuisesta fosforikuormituksesta 71 prosenttia on peräisin maataloudesta ja 21 prosenttia kalankasvatuksesta.

Erityisen ongelmallista on, että kesäaikana kalankasvatus muodostaa ehdottomasti suurimmat ravinnepäästöt. Lisäksi vedet ovat tällöin lämpimiä ja levät käyttävät ravinteet tehokkaasti hyväkseen. Saaristomeren ja Ahvenanmeren kalankasvattamoiden yhteenlasketut typpipäästöt vastaavat noin 320000 ja fosforipäästöt noin 1,2 miljoonan ihmisen puhdistettua jätevesikuormitusta. Kun kalankasvatuksen vesistövaikutuksia vertaa esimerkiksi Ahvenanmaan väkilukuun, ongelman mittasuhteet käyvät selvemmiksi.

Rehevöitymisen vaikutukset eivät ole yksinomaan pelottavia myrkkyleviä ja epämiellyttävää rantakallioiden ja kalanpyydysten limoittumista. Rehevöitymiskehitys muuttaa Saaristomeren luontoa monin tavoin ja kenties peruuttamattomasti.

Kalankasvatuksen ongelmaa on yritetty ratkaista parantamalla kalojen rehuja, tehostamalla ruokintaa ja suunnittelemalla parempia kasvatuskasseja. Taloudellisesti käyttökelpoista riittävän tehokasta ratkaisua ei ole keksitty eikä sellaista näytä olevan näköpiirissäkään.

Ympäristön kannalta ainoa mahdollisuus on nostaa kasvattamot vedestä ylös maalle, rakentaa kalliit altaat ja vedenpuhdistamot. Ratkaisu nostaa kirjolohen hintaa huomattavasti. Muuta todellista vaihtoehtoa ei ole, mikäli kuluttajat haluavat ympäristöystävällisemmin tuotettua kirjolohta ruokapöytäänsä.

Kuluttaja voi tehdä ympäristöteon boikotoimalla verkkoallaskasvatettua kirjolohta. Jokainen ostamaton kirjolohikilo on pois meren ravinnekuormasta. Toivottavasti koulut, sairaalat ja yritykset päätyvät samaan ratkaisuun. Osta tilalle muuta kotimaista kalaa: kuhaa, silakkaa, ahventa - tai kokeile kampelaa.

Toinen käytännön tapa suojella vesistöjä on ostaa luomuruokaa. Vältä myös pesuaineita, joissa on fosfaatteja. Älä rakenna mökille vesivessaa vaan nikkaroi viihtyisä puucee tai osta moderni ekomakki. Pyöräile, kävele, käytä joukkoliikennettä. Autoile yksityisesti vain todelliseen tarpeeseen. Näin maailma muuttuu taas piirun verran paremmaksi.

Katri Sarlund
puheenjohtaja
Turun Seudun Vihreät r.y.:n hallitus

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.