Pääkirjoitus 19.2. 1998:
Arvotonta poliittista peliä
ihmisten turvallisuudella

Kansalaisten turvallisuus on tärkeä yhteiskunnallinen puheenaihe ja merkittävä oikeuspoliittinen kysymys, mutta sen nostaminen puoluepoliittisen väittelyn foorumille välikysymyksen muodossa eduskunnassa on arvotonta suosionkalastelua.

Kristillisen liiton aloitteesta tehty opposition välikysymys ei varsinaisesti saanut vastausta mihinkään suomalaiseen ongelmaan, mutta tuskin niitä lisäsikään.

Arvokkaana pidetyn poliittisen välikysymysmenettelyn alennustilaa kuvaa hyvin tosiasia, että oppositio ei läheskään yksimielisenä lähtenyt sen perusteella hallitusta kaatamaan. Osa keskustapuolueenkin kansanedustajista ymmärsi, ettei kansalaisten turvattomuudella pidä lyödä poliittista mynttiä.

Rikollisuuden kasvulla rehvasteleva poliittinen oppositio on tilastollisesti heikoilla. Tosiasiallisesti poliisin tietoon vuosittain tulleet rikokset ovat merkittävästi vähentyneet tällä vuosikymmenellä, joskin muutamissa rikoslajeissa on kirjattu kiistatonta kasvua. Erityisen suuri nousu on ollut huumerikosten ryhmässä.

On mahdoton kuvitella, että mikään hallitus suhtautuisi välinpitämättömästi kansalaisten turvallisuuteen. Poliittinen oppositio, joka välikysymyksen muodossa tällaista väittää, paljastaa vain oman turhautuneisuutensa.

Hallituksen puolesta välikysymykseen vastanneella sisäministeri Jan-Erik Enestamilla oli periaatteessa helppo tehtävä. Maan poliittisella johdolla on runsaasti näyttöä siitä, että ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuuden puolesta on tehty hartiavoimin työtä.

Enestamin lupaus, jonka mukaan poliisin määrärahoja ei enää leikata, ei ole poliittista eduntavoittelua. Sen oppositiokin varmasti tietää, vaikka se kansalaisten turvallisuuden kyseenalaistaakin.

Hyvin tiedetään, että jokainen turkulainen, joka myöhäiseen ilta-aikaan joutuu kulkemaan torin poikki, tuntee pelkoa sisimmässään. Eikä varmasti suotta, mutta yhtä hyvin tiedetään, ettei poliittisen opposition turvattomuuden lietsonta eduskunnassa paranna tilannetta hituistakaan.

Kerrassaan omituiseen valoon koko välikysymyskeskustelu joutui, kun muutamat opposition kansanedustajat yltyivät vaatimaan hallitukselta toimia väkivaltarikosten tuomioiden koventamista. Mihin mahtoikaan unohtua vallan kolmijaon jalo periaate ja tuomioistuinten hyväksytty riippumattomuus?

Kun keskustelua eduskunnassa käydään tällä tasolla, ei ole ihme, että opposition johtavat oikeusoppineet jättäytyivät koko välikysymyksen ulkopuolelle. Jos kysymys olisi ollut vakavasta poliittisesta voimainkoetuksesta, tuskin Esko Ahokaan olisi valinnut Naganoa Arkadianmäen sijasta.

Ensi vuoden eduskuntavaalien vaaliliittoja silmällä pitäen välikysymysrintama tarjoaa mielenkiintoisen asetelman. Nuorsuomalaiset, jotka ovat vaaleissa menossa keskustapuoleen syliin, jättäytyivät kokonaan pois arvottomaksi kokemastaan välikysymyksestä. Onko vuosientakainen liberaalien kohtalo sittenkin havahduttamassa perillisten pienen joukon?

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.