Pääkirjoitus 18.2. 1998:
Venäjä talousnousun tielle vaikka hallitusta vaihtamalla

Venäjän presidentti Boris Jeltsin saattoi linjapuheessaan parlamentille ensimmäistä kertaa kertoa todellisesta taloudellisesta kasvusta sitten markkinatalousuudistuksen toteuttamisen vuonna 1992. Viime vuoden loppupuolella nousuun kääntynyt Venäjän talouskehitys on vielä heiveröistä ja epävakaista, mutta presidentin se sai lupaamaan rästissä olevia palkkojaan kiusaantuneina odottaville kansalaisille parempaa tulevaisuutta.

Tosiasiassa Jeltsinillä on päällekäyviä kansakunnan talousmurheita edelleen runsaasti. Tämän vuoden budjetin läpivieminen opposition hallitsemassa parlamentissa on tuskallisen hankalaa. Vaikka hallitus haluaakin vilpittömästi parantaa Venäjän taloutta, kaikuvat sen budjettileikkaukset kuuroille korville parlamentissa, jossa oppositio pyrkii päinvastaiseen suuntaan kuin hallitus.

Budjetin käsittely jatkuu jo keskiviikkona parlamentissa, ja silloin nähdään ovatko presidentin vetoomukset realistisen budjetin puolesta vaikuttaneet kommunistien johtamaan oppositioon ollenkaan.

Venäjä tarvitsee kipeästi strategiaa, joka johtaa talouden nousuun ja ylläpitää kasvua. Siihen on kuuluttava inflaation saaminen kuriin ja ruplan arvon vakauttaminen. Tämän tavoitteen ensiarvoisuudesta niin talousuudistuksen kuin demokratiakehityksenkin kannalta ei Jeltsinillä ole harhaluuloja.

Viime vuonna Jeltsin vaihtoi useita ministereitä, kun talouskehitys ei mennyt oikeaan suuntaan. Tiistain parlamenttipuheessaan presidentti kovensi asennettaan entisestään. Hän uhkasi vaihtaa koko hallituksen, ellei tulos ole tyydyttävä.

Aiemmin Jeltsin on kuitenkin sanonut pitävänsä hallituksessa vaalikautensa loppuun vuoteen 2000 saakka ainakin varapääministerit Anatoli Tshubaisin ja Boris Nemtsovin virassaan. Tässä on nähtävissä asemiinajo jo seuraavia presidentinvaaleja silmällä pitäen.

Venäjän talouden yksi suurimmista ongelmista on verojenkeruun tehottomuus. Sen näyttää Jeltsinkin nyt tunnustavan. Lepsuttelu verotuksessa voi pahimmillaan johtaa myös ulkomaisten lainahanojen sulkeutumiseen. Tästä on jo merkkejä näkyvissä Venäjän luotottajien keskuudessa.

Puolen tunnin mittaisessa parlamenttipuheessaan Jeltsin muistutti myös Baltian maita Venäjän kielteisestä kannasta Viron, Latvian ja Liettuan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Jeltsin vaati Baltian maita lopettamaan kuviteltujen uhkien etsimisen Nato-jäsenyytensä tueksi, mutta ei selventänyt, mitä uhkia Venäjä puolestaan näkee Naton laajentumisessa. Vastakkainoloon lännen kanssa ajautumisella hän ei kuitenkaan uhannut.

Irakin asetarkastuskriisistä Jeltsin ei enää puhunut maailmansodan sytyttäjänä, jos Yhdysvallat YK:n nimissä turvautuu sotilaalliseen toimintaan. Selvästi yliampuvaa kannanottoa on viisaasti lievennetty. On vaikea kuvitella, että Venäjä istuisi omilla housuillaan tuleen Irakin johtajan Saddam Husseinin puolesta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.