Kirjoittajavieras Sirkka Sura:
Milloin kouluun

Sana koulukypsyys ei tarkoita koululaitoksen kypsyyttä tai valmiutta ottaa oppivelvollisuusikäinen lapsi piiriinsä kuten saattaisi luulla, vaan sanahirviöllä on vuosikymmeniä tarkoitettu yksittäisen lapsen kypsyyttä tai valmiutta ottaa vastaan koulussa tarjottavaa opetusta.

Nyt on meneillään se aika vuodesta, jolloin kymmenet ellei sadat lastentarhanopettajat, erityisopettajat, psykologit ja muut asiantuntijat käyttävät runsaasti aikaansa lasten koulukypsyyden arvioimiseen ja koululykkäysehdotusten muotoiluun. Voisiko tämän yhteiskunnan kustantaman suurehkon aikamäärän käyttää rakentavampiin tarkoituksiin?

Tulisiko lapsen koulun aloittamista lykätä, on myös monelle perheelle polttava kysymys. Vanhemmat voivat lain mukaan päättää asiasta itse, mutta harva heistä uskaltaa luottaa omaan arvioonsa, jos se poikkeaa asiantuntijajoukkojen lausuntopinosta.

Lapsen kouluvalmiuden ongelmaan on Suomessa etsitty ja jo neljännesvuosisata kokeiltukin erilaisia ratkaisuja, joita ovat tällä vuosikymmenellä olleet muun muassa luokaton alkuopetus, portaittainen koulun aloitus ja koulun 0-luokan toiminnan kokeilu sekä monet esiopetussuunnitelma- ja menetelmäkehittelyt, joiden pohjalta on pyritty lisäämään lapsen kouluvalmiutta.

Miksi on keskitytty yksittäisiin lapsiin, eikä koko koulutusjärjestelmän valmiuteen antaa kasvatusta ja opetusta monenlaisille lapsille?

Vaikka uudenlaisia, pienille lapsille soveltuvia ja esimerkiksi leikkiin perustuvia opetus- ja eriyttämismenetelmiä on kehitetty runsaasti, ei perusongelmaa eli koulujärjestelmän omaa valmiutta tai kypsyyttä ottaa vastaan erilaiset lapset ilman viiveitä, ole kyetty ratkaisemaan.

Ongelman yksi yleinen ydinosa on alkuopetuksen luokkien suuri ryhmäkoko. Harva koulu pyrkii kohottamaan profiiliaan alkukasvatuksen alueella satsaten väheneviä resurssejaan riittävän pieniin oppilasryhmiin koulutulokkaiden kohdalla. Suositumpia keinoja ovat olleet uuteen euromenestyjäsukupolveen vetoava kielipainotteisuus sekä sähköisen tietotekniikan sovellukset.

Koululykkäysten suuri määrä Suomessa aiheuttaa ihmetystä vallankin kun tiedetään, että peruskoulunsa 16-vuotiaana kesken jättävien joukossa on useita 7-vuotiaana koululykkäyksen kokeneita nuoria. He eivät saa ehkä milloinkaan peruskoulun päästötodistusta. Näin koulutusjärjestelmästä syrjäytyminen tapahtuu jo ennen kouluun tuloa.

Euroopassa koulu aloitetaan yleisesti 5 - 6 vuoden iässä. Suomessa on suunnilleen sama tai parempi alkukasvatuksen opetusmenetelmätieto ja -taito kuin muuallakin Euroopassa. Opettajien koulutuksen taso on täällä korkeampaa kuin useimmissa EU -maissa.

Jos alkuopetuksen vääränlaista tietopainotteisuutta vähennettäisiin ja ryhmäkokoa hieman pienennettäisiin, voisivat yhä useammat oppivelvolliset todellisuudessakin aloittaa koulunsa silloin, kun heillä on siihen laillinen oikeus.

Kirjoittaja on psykologi, joka toimii kasvatustieteen lehtorina Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksessa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.