Kolumni:
Julkisjohtajien palkat julkisiksi

Kansanvaltaisen yhteiskunnan yksi kulmakivi on avoin tiedonvälitys. Ikävät uutiset seuraavat toisiaan, välillä kerrotaan myönteisiäkin asioita.

Demokratia ei ole sen rahoittajien, siis veronmaksajien, mielestä uskottava, jos hallinto on tsaristisen salamyhkäinen.

Julkishallinto ei Suomessa ole vielä nimensä veroinen. Virkakoneistomme julkisuusaste sijoittuu johonkin puolisalaisen ja puolijulkisen välimaastoon. Avoimuus kuitenkin voittaa tai hallinnon uskottavuus häviää.

Säännöllisin väliajoin viriää keskustelu virkamiesten palkoista, niiden tasosta ja julkisuudesta. Kaikkien virkamiesten palkkoja ei tarvitse julkisuuteen kuuluttaa. Keskeisten virkapalkkojen sen sijaan tulisi olla yleistä tietoa.

Turun henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen arvosteli tässä lehdessä tätä lehteä virkamiesten palkkatietojen käsittelystä. Salmi-Tuomisen ajatuksia voinee tulkita siten, että olisi parempi jättää palkkatiedot julkishallinnon sisäiseksi asiaksi. Lisäksi hän epäili jutun tietolähteiden harkintakykyä.

Turun hallinnon toimintatapa on puolisalainen. Tuo salamyhkäisyys pitää elossa virheen ja väärinkäsityksen mahdollisuudet. Tietoja on kaivettava kuin neulaa heinäsuovasta.

Yleisesti jaetaan käsitys, että palkanmaksaja tietää palkollisen ansiot. Nykyisin julkishallinto tekee vääryyttä veronmaksajille. Kansalaisilla, jotka palkat maksavat, lienee oikeus tietää, miten virkamiehemme mässäävät tai kituvat.

Virkamiehet heittävät usein tähän, miksi esimerkiksi toimittajat eivät kerro palkkojaan. Kyllä niistäkin kerrotaan. Velvollisuus se ei kuitenkaan ole. Julkinen hallinto toimii veronmaksajien varoilla. Kunnasta tai valtiosta on hankala erota, verot menevät maksuun aina. Nokian kännykän ostaminen ja Jorma Ollilan ansioiden kasvattaminen on vapaaehtoista puuhaa.

Turku ei ole yksin salamyhkäisyydessään. Verovarojen käyttöä suunnittelevien valtiovarainministeriön budjettivirkamiesten palkkatiedot ovat kiven takana. Eduskunnan alaisen Suomen Pankin johtajien palkkatasoa joutuu etsimään tiheällä haravalla.

Vähän samaan sarjaan kuuluvat kansanedustajat, jotka ottavat toisen nettopalkkansa verottomana kulukorvauksena.

Keskustelu ja kansalaismielipide saavat usein väärän suunnan, kun oikea tieto ei ole saatavissa. Vaatimus palkkojen julkisuudesta sotketaan usein pelkoon, että kansalaiset taivastelevat palkkojen suuruutta. Jos näin on, siitä löytyy helposti huono peruste peittelylle.

Virkamies on tärkeä henkilö, jonka tehtävänä on meidän rahoilla hoitaa meidän asioita. Mitä tärkeämpi virka sitä suurempi palkka.

Virkamiesten palkoissa on valittamista. Millaisen elinkeinojohtajan Turun kaupunki saa noin 20000 markan kuukausipalkalla. Kannattaisi julkishallinnossakin vähän miettiä, keille maksetaan ja miten paljon.

Tulisiko parempaa tulosta korkeimmilla palkoilla ja pienemmällä porukalla.

Kirjoittaja Heikki Vento on Turun Sanomien uutistoiminnasta vastaava toimituspäällikkö.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.