Keskustelu
Karjalasta elää

Karjala-keskustelu sai uutta pontta, kun kävi ilmi, että Venäjällä on tulkittu historiaa uudelleen ja nyt koululaisille kerrotaan totuus Stalinin osuudesta sodan syttymiseen. Samoin julkisuudessa on ollut laskelmia Karjalan palauttamisen kustannuksista.

Laajemmin Karjala-keskustelun pontimena ovat olleet kylmän sodan päättyminen, Neuvostoliiton romahdus, Saksan yhtyminen, Baltian maiden itsenäistyminen sekä viime kädessä Euroopan yhdentyminen.

Keskustelua on käyty rajoista, mutta myös laajemmistakin peruskysymyksistä. Voiko sodan luomia asetelmia purkaa ja muuttaa? Voidaanko Karjalan palauttamiseen löytää rauhanomaisia ratkaisuja? Toisaalta muistutetaan, että verellä piirrettyyn ei pidä puuttua.

Olen tavannut karjalaisia, joiden mielestä Karjalaa ei pitäisi huolia takaisin, vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella. Kaikesta huolimatta on myönnettävä Karjalan menetyksen ongelmallisuus.

Euroopan unionin kannalta katsottuna Euroopan vakaan kehityksen edellytys on, että Venäjä pysyy mukana Euroopan kehitysprosessissa. Euroopan unioni onkin käynnistänyt lähialueita koskevia ohjelmia kuten Tacis ja Interreg II.

Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että EU-jäsenyyden mukana Suomen ja Venäjän raja on saanut uuden ulottuvuuden. Tästä on osoituksena myös se, että venäjän presidentti Jeltsin ehdotti taannoin Suomelle yhteistä rajavalvontaa. Taustalla tähän vaikuttaa myös Naton laajeneminen. Jeltsin oli tutustunut rajavalvonnan pulmiin Karjalassa. Hänen mukaansa raja-asioissa voitaisiin tulevaisuudessa edetä syvempään integraatioon. Suomi torjui ehdotuksen tässä muodossa. Voisi sanoa johannekselaisen sananlaskun sanoin, että kynnyksestä talon puhtaus tunnetaan.

Karjalan Liitto on toivonut, että maamme poliittinen johto seuraisi tilanteen kehittymistä itäisessä naapurissamme ja pyrkisi avaamaan keskustelun luovutetun Karjalan asiasta heti, kun siihen on realistisia mahdollisuuksia.

Mitä ovat karjalaiset nyt? Onko karjalaisuus vielä elävä voima?

Karjalaisten tunnettu rivakkuus, aloitekyky ja sopeutuvuus ovat olleet ne verrattomat käyttövoimat, joiden varaan siirtoväen menestyksellinen asioiden hoitaminen rakentui. Unohtaa ei myöskään sovi karjalaisten yritteliästä, hilpeää ja valoisaa luonnetta, joka osoittautui arvaamattoman tärkeäksi voimavaraksi alkuvaikeuksissa. Vaik nielussais kui ois sape maku, niin suu pittää olla ko imeläkuor kukko. Karjalaiset kantoivat ankaran kohtalonsa lujaa henkistä tasapainoa ja iloista optimismia osoittaen.

Karjalaiset ovat myös olleet aktiivisesti mukana valtakunnan ja kuntien luottamustehtävissä, nyt jo useamassa polvessa, ja näin omalta osaltaan ovat rakentaneet yhteiskuntaa. Karjalan heimo on kansallisella vartiopaikalla, missä tahansa sen asuinpaikka on.

Kirjoittaja on keskustan lietolainen kansanedustaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.