Pääkirjoitus 11.2.1998:
Uusi hätäkeskusjärjestelmä
osoittanut jo tehokkuutensa

Kuluvan vuosikymmenen alusta saakka kehitellystä ja muutamalla alueella koekäytössä olleesta hätäkeskusjärjestelmästä saadut kokemukset ovat niin hyviä, että sisäministeri Jan-Erik Enestam on valmis liputtamaan alueellisista hätäkeskuksista muodostuvan valtakunnallisen järjestelmän puolesta. Yhden luukun periaate tuottaa tälläkin alalla sekä toiminnallista tehokkuutta että taloudellisia säästöjä.

Valtion ylläpitämät keskukset antavat apua niin palo- ja pelastustoimen kuin poliisin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvissa hätätapauksissa.

Pari vuotta jatkunut kokeilu on ollut käynnissä Salon alueella, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Oulun läänin lounaisosassa.

Kun valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä kokeilujakson jälkeen vakinaistetaan, saadaan Suomen hajanaiseen ja kirjavaan, usein riitojenkin sävyttämään hälytystoimintaan ryhtiä ja puhtia. Vuosikymmenen alussa hälytysalueita oli 60. Uudistuksen jälkeen määrä putoaa puoleen.

Se, että yhden puhelinnumeron kautta saadaan yhteys kaikkiin auttajiin, on suuri edistysaskel. Se vähentää päivystyskuluja ja mahdollistaa uuden tietotekniikan tehokkaan käytön. Ja ennen kaikkea se helpottaa avuntarvitsijoiden asemaa.

Kuntien tasolla vanhojen aluehälytyskeskusten lakkauttaminen ei tietenkään ole aivan kivuton tapahtuma. Se merkitsee häviäjille aina jonkinlaista arvovaltatappiota. Myös työpaikkoja katoaa, kun aluehälytyskeskuksia joka tapauksessa on pakko yhdistää laajemmiksi hätäkeskuksiksi.

Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kiistely Rauman hätäkeskukseen yhdistämisestä on ollut tuskallinen ja riitaisakin prosessi, joka saadaan päätökseen vuosien riitelyn jälkeen ensi lokakuussa.

Kunnallisten ristiriitojen sovittelu tällä lohkolla kävisikin nykyistä helpommaksi ja tuloksellisemmaksi, jos koko maa lähivuosina pystyttäisiin jakamaan selkeisiin aluekokonaisuuksiin, joissa erilaisten hätätilanteiden hälytysjärjestelmät yhdistettäisiin valtion kustantamiin hätäkeskuksiin.

Salon alueella toimiva alueellinen hätäkeskus on ehkä asiakkaiden kannalta ihanteellisen kokoinen. Se on pienin neljästä kokeilualueesta ja palvelee 11 kunnan runsasta 60000 asukasta. Näin pienten keskusten rakentaminen ei koko maan mitassa kuitenkaan tule kysymykseen. Lähtökohtana oleva 300000 asukkaan alue lienee kokonaisuuden kannalta optimikokoinen.

Poliisin mukanaolo laajennetussa alueellisessa hätäkeskustoiminnassa mahdollistaa kenttäväen lisäämisen. Jatkuvaa väkipulaa kokevalle poliisille valtakunnallinen hälytysjärjestelmä merkitsee voimavarojen entistä tarkoituksenmukaisempaa käyttöä ja parantuvaa yleisönpalvelua.

Kansalaisten kannalta on lopulta yhdentekevää, minkälainen hälytysjärjestelmän tekninen luonne on. Hänelle merkitystä on vain sillä, miten nopeasti apu tulee paikalle, kun hätä on suurin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.