Pilattu kotikirkko

Kun perheemme kynttilänpäivänä saapui Turun tuomiokirkkoon aamujumalanpalvelukseen, oli tuttu penkkimme poissa. Siitä oli nähnyt erityisen hyvin alttaritaulun, Jeesuksen ja pikkuenkelit, joiden ympärillä ajatukset pyörivät saarnan käydessä raskaaksi. Siitä voi myös tapittaa pastoria suoraan silmiin ja seurata alttaripalvelusta läheltä.

Lisäksi penkki oli ollut tukeva ja turvallinen tällaiselle muurahaishousulle, jonka takit, lakit ja lapaset tarvitsevat naulaa ja lokeroa.

Nyt jouduimme hakeutumaan taaemmas saadaksemme kolisemattoman penkin, ja vaarana oli joutua pylvään taakse paitsioon.

Pastori pieneni silmissä, eikä aina tiennyt kenen ääni mistäkin kaikui. Ihmettelinkin, onko meidät pienimmät nyt kirkossakin unohdettu.

Pitäisikö meidän rajata käyntimme lastenhartauksiin, joissa se liikkuva laatikkoalttari hinataan vanhan ja perinteisen alttarin sijaintipaikalle, missä yhteys kirkon hienoimpaan osaan katkaistaan?

Koska kansallispyhäkkömme alttari nyt on missä on, pitäisi mielestäni myös vanhojen, tukevien penkkien olla entisillä paikoillaan. Ja lopuksi: ei kirkko voi tosiaankaan olla ensisijaisesti konserttisali!

Julia 11 v && perhe

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.