Helsingin lakkoratkaisusta ei
saatu yleispäteviä pelisääntöjä

Piirisovittelija Esa Lonka joutui välimieheksi kiistassa, joka oli luonteeltaan enneminkin oikeus- kuin työriita.
Piirisovittelija Esa Lonka joutui välimieheksi kiistassa, joka oli luonteeltaan enneminkin oikeus- kuin työriita.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen viikoksi pysähdyttänyt bussilakko ratkesi yhdennellätoista hetkellä. Maanantaiaamuna selkkaus olisi laajentunut ja uhkasi lamaannuttaa maan lento- ja osan rautateiden lähiliikenteestä.

Pakon edessä syntyi sopimus, jota noudatetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa. Ne, jotka odottivat lakkoratkaisusta yleispäteviä pelisääntöjä julkisten palveluiden yksityistämiselle ja kilpailuttamiselle, joutuivat pettymään.

Piirisovittelija Esa Lonkan mukaan kyse on nimen omaan pääkaupunkiseudun akuuttiin tilanteeseen räätälöidystä sopimuksesta. Sitä ei voi pitää ennakkotapauksena muissa vastaavissa riidoissa.

Lonka joutui virkansa puolesta välimieheksi kiistassa, joka oli luonteeltaan pikemminkin oikeus- kuin työriita. Juridisesti kiista koski sitä, sovelletaanko kilpailuttamisessa liikkeen luovutusta koskevia säädöksiä vai ei.

Työmarkkinajärjestöjen ja YTV-läisten kuntapäättäjien saamattomuutta osoittaa, että tällaisen laajakantoisen asian käsittely päästetään puhkeamaan repiväksi konfliktiksi. SAK:n, TT:n, STTK:n ja palvelutyöantajien viime tingan hätiin tulo oli näyttävä, mutta kovin myöhäsyntyinen demonstraatio.

Helsingin seudun liikennelakko nosti esiin ajalle tyypillisen eturistiriidan. Vastakkain ovat yritysten oikeutettu pyrkimys kilpailla tehokkuudella ja työntekijäin oikeus saavutettujen työehtojen säilyttämiseen.

Julkinen sektori, valtio ja kunnat, ryhtyi Suomessa varsin myöhään, mutta sitäkin rivakammin järkeistämään palvelujen tuotantoa. Yksityistäminen ja kilpailuttaminen ovat toiminnan tehostamiskeinoja, joihin ohjaa paitsi kansallinen kustannusten säästötarve myös EU-jäsenyyden avaama kansainvälinen kilpailu.

Kuntien kokemukset bussilinjojen kilpailuttamisesta ovat olleet myönteisiä. Pääkaupunkiseudulla kerrotaan ylletyn jopa 30 prosentin kustannussäästöihin. Tulos innostaa epäilemättä myös Turkua, jonka on määrä parin vuoden kuluttua seurata esimerkkiä.

Vaikka kuntien on hyvä totutella tehokkuusajatteluun, niiden tulee muistaa myös roolinsa yhteiskunnallisena toimijana ja palvelujen ostajana. Kunnan velvollisuus on katsoa, ettei kilpailuetua hankita palvelujen laatua, eikä normaaleja työsuhteen ehtoja ja kustannuksia polkemalla.

Helsingin liikennelakon ratkaisu turvaa bussinkuljettajille keskeiset työsuhteen kestoon perustuvat edut. Käytännössä se tarkoittaa, ettei joukkoliikenteen kilpailuttaminen heikennä työntekijöiden asemaa, kun he siirtyvät uuden liikennöitsijän palvelukseen. Tarjouskilpailussa hävinneellä osapuolella on puolestaan oikeus irtisanomisiin yhteistoimintamenettelyn jälkeen.

Kokenut ja ammattitaitoinen henkilöstö on kilpailutekijä siinä kuin oikein mitoitetut investoinnit, kelpo kalusto ja taidokas liikkeenhoitokin. Toisaalta kunnallisen palvelutuotannon perintönä organisaatioissa on runsaasti klappia ja löysyyttä, johon yksityistäminen parhaiten puree.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.