Kolumni Ari Valjakka:
Lunta on, liikkumaan

Lasse Viren otti Ike Kanervan syntymäpäivän onnittelupuheessaan esiin nuorten liikunnan ristiriitaisen tilanteen. Yhtäältä nuoria patistetaan liikkumaan, toisaalta pyritään eri tavoin vähentämään nuorten liikuntapakkoa. Tässäkin viikonvaihteessa liikuntaan tarvitaan autoa, kun lapset kuljetetaan hiihtoladun alkuun ja noudetaan sieltä takaisin kotiin.

Kuluneella viikolla pääkaupunkilaiset pakotettiin vanhaan apostolinkyytiin bussikuskien laittomalla lakolla. Englannissa taas on laskeskeltu, paljonko askeleita säästyy vuoden mittaan kotona erilaisten mukavuuksien avulla. Pelkästään kannettava puhelin lyhentää kävelymatkoja 17 kilometriä.

Pari, kolme kilometriä kävelyä säästyy viikottain television, videon ja cd-soittimen kaukosäätimiä käyttäen. Kun syömme pikaruokaa keittiössä, joka on suunniteltu Työtehoseuran as-keloppien mukaan, säästämme jälleen melkoisen määrän metrejä ja kalorien kulutusta.

Askeleita säästyy myös monissa Turunkin keskustan taloissa, kun asukkaat ajavat autonsa suoraan kellariin, josta mennään hissillä ylös asuntoon. Joku säästää jopa hissin oven avaamisen, kun auton voi parkkeerata suoraan keittiön oven pieleen kerrostalon seitsemännessä kerroksessa.

Rullaportaat ja hissi ovat kovia liikunnan leikkaajia. Alvar Aalto lähti suunnittelussaan portaikkojen käytöstä, siksi hänen taloissaan hissit ovat usein pieniä ja vaikeasti löydettävissä. Sen me Kauppiaskatu 5:ssä työskentelevät tiedämme kokemuksesta.

Kauppamatkamme rajoittuvat yhteen kertaan viikossa. Autolla on päästävä mahdollisimman lähelle ostoskeskuksen ulko-ovea. Parin korttelin matka Eskelin parkkitalosta Turun torille on liian pitkä käveltäväksi.

Kun yhteiskuntasuunnittelu lähtee askelten säästöstä, on vastapainoksi keksittävä erityisiä kävelykatuja. Kotona kerrostaloissa huonelämpö pidetään niin korkealla, ettei edes lämpimikseen tarvitse liikkua. Työpaikalla uusi tekniikka, sähköposti esimerkkinä, ei pakota käväisemään asioilla edes työkaverin luona.

Vähäisestä luontaisesta liikunnasta aiheutuvaa lihasrappeutumista ja liikakiloja yritetään karistaa monenlaisella maksullisella ja ohjelmoidulla toiminnalla.

Juhlapyhien jälkeinen tammikuu on kuntosalien kulta-aikaa, toinen sesonki ajoittuu loppukeväälle, jolloin kiloja pudotetaan uimapukukautta varten.

Suomessa väitetään käytettävän jo 500 miljoonaa markkaa vuodessa erilaisiin kunnon kohottamisohjelmiin. Liikuntahan ei ole enää minkään arvoista ilman monimutkaisia, kiiltäviä ja kolisevia välineitä.

Hiihto tai juoksu ei maistu ilman numerolappua rinnassa ja muutaman satasen maksua siitä ilosta, että reitin varrella joku viskoo mustikkasoppaa rinnuksille. Mieluusti vielä mahdollisimman kaukana kotoa, New Yorkissa tai Hawaijilla.

Vaikka liikuntaa voi harrastaa yksin tai ryhmissä, melkein milloin ja missä tahansa, on koululla kuitenkin suuri merkitys liikuntatottumuksien omaksumisessa. Surullista on, miten Suomi jää hännänhuipuksi, kun liikuntatuntien määrää verrataan eri maiden kesken koko 12-vuotisen kouluputken ajalta.

Ranskassa liikuntatunteja on yli kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna, yläasteella Suomi ja Ruotsi ovat pahnan pohjimmaisia. Lukion ensimmäisellä luokalla liikuntaa on kaksi viikkotuntia, sen jälkeen liikunnasta voi luopua joko kokonaan tai liikkua 2-4 tuntia viikossa.

Suomen 15-vuotiaat pojat ovat maanosamme laiskimpia liikkujia. Kahdessa muussakin asiassa pojat sijoittuvat Euroopan kärkeen; tupakoinnissa ja humalahakuisessa alkoholinkäytössä. Ei ihme, että 20-30-vuotiaitten työkyky Suomessa on huonompi kuin 40-50-vuotiailla, kuten Suomen liikunnanopettajien liiton puheenjohtaja Pertti Helin lehdessämme jokin aika sitten kertoi.

Pikkutarkat ruotsalaiset ovat selvittäneet, miten terveellistä on nukkua kaksoissängyn ovesta kauemmalla puolella. Sänkyyn tultaessa ja huoneesta poistuttaessa ulkoreunalla nukkuja joutuu kävelemään neljä metriä pidemmän matkan kuin oven puolella nukkuja.

Jos sänkyyn ja sängystä kuljetaan useammin kuin kerran vuorokaudessa, esim. kylpyhuoneeseen, unohtunutta kirjaa tai sanomalehteä hakemaan, koostuu näistä nelimetrisistä vuodessa helposti kymmenen kilometrin lenkki.

Kyllä sillä jo aviopuolisoista liikkuvampi ansaitsee kinkkuvoileivän jääkaapista aamuyöllä.

Kirjoittaja Ari Valjakka on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.