Pääkirjoitus 7.2. 1998:
Valtion erityisrahoituksen
fuusio vaatii yhä hiomista

Ajatus valtion erityisrahoituslaitosten Valtiontakuukeskuksen, Keran, Teollisen yhteistyörahasto Finnfundin, Fiden ja Suomen teollisuussijoituksen yhdistämisestä oli alun perin hyvä ja järkevä. Yhden luukun periaatteella on saavutettavissa merkittäviä etuja. Hankkeen käytännön toteuttamisessa on kuitenkin tullut mutkia ja vaikeuksia matkaan. Lainsäädännön kynnykselle etenemisen asteella varsinkin teollisuus ja pankit ovat omaksuneet kireän kriittisen kannan erityisrahoituslaitosten liittoon Veraan.

Kansliapäällikkö Matti Vuorian johtaman työryhmän mietinnön pohjalta laaditussa lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että yhdistäminen toteutetaan rakentamalla uusi organisaatio Keran valtakunnalliselle konttoriverkolle. Näin on kuviteltu yhden luukun periaatteen toteutuvan käytännöllisesti ja halvimmin kustannuksin.

Mitä pitemmälle hanketta on kehitelty, sen enemmän yhdistäminen on alkanut närästää Teollisuuden ja Työnantajien keskusliittoa TT:tä ja varsinkin vientiteollisuutta. Niille on käynyt selväksi, että suurteollisuudelle elintärkeä Valtiontakuukeskus on joutumassa liiton myötä alistettuun asemaan kotimaan rahoitusta hoitavaan Keraan nähden.

Pelko ei ole aiheeton. Uuden suuren rahoituslaitoksen hallinto ja ohjaus ovat vähintään epäselviä. Vientitakuiden asema on joka tapauksessa jäänyt liian vähälle huomiolle. Tästä on vain lyhyt matka siihen, että kotimaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoitusta hoiteleva Kera pääsee niskan päälle koko Veran toiminnassa.

Sellainen tilanne, jossa uusi rahoitusyhtiö keskittyisikin tukemaan lähinnä pk-yritysten toimintaa, koituisi vakavaksi iskuksi ulkomaankauppaa käyville suurille vientiyrityksille.

Kysymys on suurista rahoista ja niiden ohjaamisesta. Yksin Valtiontakuukeskuksen vastuut ovat nykyisellään noin 35 miljardia markkaa.

Valtion yritysrahoituksen sekava tila kaipaa välttämättä selkeyttämistä, johon eri laitoksia yhdistämällä pyritäänkin. Pk-yritysten ja vientiteollisuuden rahoitus- ja takuujärjestelmien omat erityistarpeet on kuitenkin otettava huomioon Veran hallintoa järjestettäessä.

Suomalainen pankkimaailma oli alun perin tukemassa valtion rahoituslaitosten yhdistämistä. Se ei nähnyt Verasta tulevan pankkien kilpailijaa. Suhtautumisessaan lakiluonnokseen Pankkiyhdistys on kääntänyt kelkkansa täysin. Sen mielestä yhdistämishanke on nyt niin epämääräisellä pohjalla, että se voi käytännössä johtaa myös kovaan kilpailuun pankkien kanssa.

Jos valtion rahoitusyhtiö ryhtyy tosissaan kilpailemaan tavallisten pankkien kanssa, voi olettaa, että kilpailuedut ovat valtion puolella. Se olisi kestämätön tilanne.

Vielä ei ole myöhäistä rakentaa sellaista rahoitusyhtiömallia, joka on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä ja joka parhaalla mahdollisella tavalla voi olla tukemassa niin suomalaista pk-yritystoimintaa kuin suurta vientiteollisuuttakin.

Valtiontakuiden ratkaisevasta merkityksestä Suomen vientitoiminnalle tuskin kellään on epäilyksiä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.