Pääkirjoitus 6.2.1998:
Hallitus tarjoaa vaalivuotena
kansalle terveellistä myrkkyä

Mitä lähemmäksi tulee ajankohta, jona on päätettävä valtion ensi vuoden budjetin raameista ministeriöiden osalta, sen selkeämmin viestittävät pääministeri Paavo Lipponen sekä valtiovarainministerit Sauli Niinistö ja Jouko Skinnari julkisuudessa, että budjetinteon lähtökohdat ovat yhtä tiukat kuin viime vuosina yleensä on ollut.

Keskiviikkona kunta-alan talous- ja rahoitusseminaarissa puhunut veroministeri Skinnari ei paljastanut valtiosalaisuutta todettuaan, että valtiontalouden rahoitusongelmat eivät ole ohi, vaikka valtion kassatalous vahvistuikin viime vuonna.

Moni Euroopan valtio olisi näinä aikoina erittäin tyytyväinen, jos kokonaistuotannon kasvu olisi 3-4 prosenttia. Se ratkaisisi monia suuria ongelmia. Suomen taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen niin vaikea, ettei hyväkään kasvu pysty vähentämään valtiontalouden alijäämää tänä vuonna viimevuotisesta.

Skinnarin viesti veronmaksajille oli selkeä ja tyly. Ensi vuonna on turha odottaa verojen rysäysalennusta, vaikka monilla tahoilla on tällaisia toiveita lietsottu. Hänen laskelmiensa mukaan suomalaisten tuloverotuksen laskeminen eurooppalaiselle tasolle merkitsisi 50 miljardin markan veromenetyksiä julkiselle vallalle.

Veroministerin näkökulma on tietysti toinen kuin veronmaksajan. Skinnari päättelee, että kun ensi vuonna poistettavien tai alennettavien verojen listalla ovat alkoholijuomien verot, luottojen leimavero ja joukko valmisteveroja, ei valtiovallalla ole enää varaa tuloveron mainittavaan alennukseen.

Skinnarin mielestä Suomen pohjoismainen korkea sosiaaliturva vaatii ehdottomasti myös Euroopan korkeimman verotustason.

Keskustelu muita maita paremman sosiaaliturvan ja korkean verotuksen ylläpitämisen tarpeellisuudesta on käynnistynyt valitettavan verkkaisesti. Paljon on lamavuosina ja niiden jälkeenkin leikattu sekä valtion että kuntien menoja, mutta vieläkään ei ole saavutettu läheskään äärimmäistä rajaa.

Valtiontalouden jättiläisvelka vaatii veronsa. Sen kattamiseen ei kuitenkaan voida loputtomasti käyttää jatkuvasti kiristyvää kokonaisveroastetta. Vaihtoehtoja ei ole monta. Julkisen talouden menoleikkausten on jatkuttava tasapainon saavuttamiseksi. Laaja keskustelu sosiaaliturvan kattavuudesta ja siitä tinkimisestä on vihdoin pakko käydä.

Hieman helpotusta valtiontalouden kireyteen tuo Skinnarin mukaan vielä tänä vuonna poistettava pankkituki. Tällä vuosikymmenellä siihen on uponnut kaikkiaan noin 100 miljardia markkaa. Kun henkiin jääneet pankit nyt maksavat saamansa tuen takaisin, saa valtio kassaansa noin 8 miljardin markan tuloutuksen. Yli 400 miljardin markan velkataakkaa se ei sanottavasti kevennä, saati että loisi edellytyksiä veronkevennyksille.

Hallitukset ovat yleensä laatineet vaalivuodelle sellaisen budjetin, joka tarjoaa ikään kuin ylimääräistä hyvää vähän sinne ja tänne. Lipposen hallitukselle on nostettava hattua, jos se todella toteuttaa lupauksensa olla kokoamatta vaalibudjettia. Tuntuvien menoleikkausten tarjoaminen vaalivuodeksi on harvinaista myrkkyä, mutta kansantalouden kannalta hyvin terveellistä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.