Lääkärin työ ei
ole ylipalkattua

Turun Sanomissa viikolla 4 julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin aloittelevan sairaalalääkärin peruspalkan olevan noin 12000 mk kuukaudessa. Lisäksi kerrottiin, miten sairaaloissa työskentelevien apulaislääkärien (=erikoistuva lääkäri) keskipalkka on noin 20700 mk kuukaudessa.

Toisaalta nimimerkki Fil yo kirjoituksessaan (TS 26.1.) ihmetteli sitä, miten kirjastonhoitajan palkka on vain 8000 mk/kk, kun terveyskeskuslääkärin palkka on keskimäärin 25000 mk kuukaudessa.

Näihin molempiin kirjoituksiin sisältyy asioita, jotka mielestämme tarvitsevat sekä korjausta että numeraalista pohdintaa. Koska olemme sairaalassa työskenteleviä erikoistuvia apulaislääkäreitä, vastaamme niiden lukujen perusteella, jotka omissa palkkanauhoissamme ovat esiintyneet.

Ensinnäkin Suomen sairaaloissa aloittelevan apulaislääkärin (ns. eurolääkäri) peruspalkka on 9970 mk kuukaudessa ensimmäisen vuoden ajan. Tämän jälkeen apulaislääkärin peruspalkka esim. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Turun kaupunginsairaalassa on 10870 mk/kk. Tämä palkka maksetaan viikottaisesta 37 tunnin työmäärästä, eli neljässä viikossa keskimäärin 148 tuntia ? 73 mk. Työpisteestä riippuen apulaislääkärille tulee viikottain 0-10 ylityötuntia, jotka ovat palkattomia.

Jotta apulaislääkäri yltäisi edellämainittuun 20700 mk:n keskipalkkaan, on hänen päivystettävä eli tehtävä ylityötä keskimäärin viisi vuorokautta neljän viikon työjaksoa kohti. Tämä tarkoittaa kahta viikonloppupäivää (? 23 tuntia=46 tuntia) sekä lisäksi kolmea arki-iltaa ? 16,5 tuntia=49,5 tuntia.

Yhteensä apulaislääkäri tekee neljän viikon aikana työtä siis 243,5-283,5 tuntia, riippuen palkattomien ylityötuntien määrästä. Palkaksi tulee siis 84,83-72,88 mk/tunti keskimäärin vuorokauden ympäri riippumatta siitä, onko arki vai pyhä.

Vertailun vuoksi; jos kirjastonhoitaja tekisi työtä 243,5-283,5 tuntia kuukaudessa (myös öisin) olisi hänen keskipalkkansa 13189-15351 mk/kk eli varsin kohtuullinen tehtyyn työtuntimäärään nähden?

Tästä näemme selkeästi sen, että lääkärien palkka on korkea, koska työtuntimäärät ovat miltei kaksinkertaiset moniin muihin ammatteihin verrattuna!

Huomattavaa on myös, että apulaislääkäri, joka päivystää ns. ei-aktiivityöpisteessä, saa merkittävän korvauksen vain niistä työtunneista, jotka ovat aktiivityötä. Eli niistä tunneista, jotka lääkäri on työpaikalla sairaalan käytettävissä maksetaan vain minimaalinen korvaus. Onko muitakin ammatteja, joissa työpaikalla on oltava, mutta palkkaa ei täysimääräisenä makseta kaikilta ütyössäolotunneilta??

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on pisin perustutkinto, jonka voi Turun yliopistossa suorittaa. Se koostuu 240 opintoviikosta, joka vaatii siis minimissään kuuden vuoden kokopäivätoimisen opiskelun. Filosofian maisterin tai oikeustieteen kandidaatin tutkinto koostuu 160-180 opintoviikosta, jonka voi suorittaa vastaavasti neljässä ja puolessa vuodessa.

Huomattavaa on myös, että nykyään yhä suuremmalla osalla lääkäreistä on perustutkinnon lisäksi suoritettuna jokin jatkotutkinto, esim. erikoislääkärin tutkinto (6-8 vuoden koulutusohjelma) tai lääketieteen tohtorin tutkinto (keskimäärin 5-6 vuotta) tai molemmat.

Lääkärin työn vaativuuden, rasittavuuden tai yhteiskunnallisen merkityksen voi jokainen miettiä itse. Samoin voi myös miettiä sitä, millä palkalla kukin itse olisi valmis tekemään 244-284 tunnin kuukausittaista työmäärää? Kuuluuko työstä maksaa palkka sen vaativuuden mukaan vai ainoastaan korvaus menetetystä vapaa-ajasta? Kuka työn vaativuuden määrittelee?

Ovatko suomalaiset lääkärit ühyvinkoulutettuja?, ammattitaitoisia ja potilasläheisiä? Ilmeisesti, koska heistä on kova kysyntä maamme rajojen ulkopuolella. Tietyistä erikoislääkäreistä on sairaaloissa jo pulaa, muutamille aloille ei tahdo löytyä erikoistumaan haluavia lääkäreitä.

EU:n myötä on myös Suomeen tullut työaikalaki, joka tulee koskemaan myös lääkäreitä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lääkäreillä tulisi nuorina ihmisinä olemaan mahdollisuus vapautua ylipitkistä työputkista, oikeus nauttia perhe-elämästä ja seurata lastensa kasvua, kuten muillakin nuorilla ihmisillä tänä päivänä on. Kuntatyönantaja on kuitenkin esittänyt, että lääkärit tekisivät saman työmäärän kuin nytkin lyhennetyssä työajassa, ja samalla palkka putoaisi puoleen - pitäisikö siihen suostua?

Pia üVihinen?, lääketieteen tohtori
Laura Pirilä, lääketieteen tohtori
üSoile? Niemi, lääketieteen lisensiaatti
Lotta Kojo, lääketieteen lisensiaatti
Maarit üWuorela?, lääketieteen tohtori
Nina Suvanto, lääketieteen lisensiaatti
Seija Sillanpää-üMuittari?, lääketieteen lisensiaatti
Turku

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.