Suomi 1948 -kolumni
Veli Junttila:
Heikki Hasu toi kultaa

Viidennet talviolympialaiset järjestettiin 50 vuotta sitten St. Moritzissa Sveitsissä. Suomalaisilla oli suuret hetket heti kisojen alkupäivinä, kun Heikki Hasu ja Martti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä.

Heikki Hasu on edelleen ainoa olympiakultamitalin yhdistetyssä voittanut suomalainen.

Turun Sanomille olympialaisista kirjoitti UP:n Lars Eklund: Heikki Hasu toi Suomelle (1.2.1948) ensimmäisen kultamitalin talviolympialaisissa ja ensimmäistä kertaa olympiahistorian aikana norjalaiset menettivät näin voiton yhdistetyssä kilpailussa.

Suomen yhdistetyn miehet suorittivat muutenkin loistavan työn Martti Huhtalan päästessä hopealle (tasatulle tilalle) ja Olavi Sihvosen kiivetessä viidennelle sijalle.

Nuori maanviljelijä, 1926 syntynyt Heikki Hasu oli 1948 vasta uransa alussa. Yhdistetyn Suomen mestari hän oli vuodelta 1947. Olympiakullan vuonna hänet valittiin myös Suomen parhaaksi urheilijaksi. 1950-luvun alkuvuosiin saakka suomalaiset saivat jatkuvasti jännätä ja hurrata Hasun menestystä lukuisissa talvikisoissa.

Talvella 1948 Suomi eli metsästä ja maksoi sen tuotteilla merkittävän osan sotakorvauksista. Hakkuutöissä olivat tuhannet ja taas tuhannet miehet eri puolilla Suomea. Turunkin läheltä löytyi tukkikämppiä ja vähän tukkilaisromantiikkaakin, niin kuin lehtemme kertoi helmikuussa reportaasissa Orrelan metsäkämpältä Karjala Tl:n kunnasta.

Toimittajamme näki maaseudulla aivan uuden maailman. Yläneen kirkonkylästä, josta lähtö savotalle tapahtui, nousi samaan linja-autoon miehiä, jotka erotti heti repuistaan, joista pisti esille kirveenvarsi sekä sahanterä sekä hurtti huumoristaan.

Toimittajan johdatti metsäkämpälle metsänvartija Martti Kylälassila. Mynäjoen varsilla oli valtavia paperipuupinoja odottamassa kevättä ja uittoa. Myös metsäautoteiden varsilla oli suuria tukkipuukasoja, joita parhaillaan mitattiin ja lastattiin autoon.

Tukkikämpällä oli tänä lauantaina paikalla muutamia Rauma-Raahe Oy:n miehiä työkalujen kunnostamispuuhissa. Kämpässä oli 14 petiä ja niiden yläpuolella jokaisella miehellä oma kaappinsa. Perällä oli kumollaan makaavasta bensiinitynnöristä tehty kamina ja sen kummallakin puolella ikkunoiden alla pöydät penkkeineen. Nurkassa soitteli radio ja katossa oli orsien päällä kuivumassa kaikenlaista tarvepuuta.

Jätkistä enin osa oli Varsinais-Suomesta, mutta joukossa oli myös pohjalaisia ja Karjalan poikia. Miesten suurimmat vapaa-ajan ilot olivat pokka ja sökö sekä radio ja laulukin ja suurin suru oli sahanteroitus, toimittajalle kerrottiin.

Kämppä oli kuin suoraan Suomi-filmistä, sillä rakennuksen toisessa päässä oli emännällä oma sievä kamarinsa. Emännällä oli työtä pyhät arjet, joten hän ei juuri ehtinyt käymään siirtolaiskodissaan Mynämäellä. Ei ehtinyt eikä jaksanut emäntä kylälle tansseihinkaan, sillä keittiössä sai pyörähdellä aivan tarpeeksi. Ruoanlaitto oli emännän tärkein tehtävä, myös hän paikkasi ja pesi miesten vaatteita, sillä eihän niistä kämpillä kukaan muukaan huolehtisi.

Iltahämärissä toimittaja pääsi viimein Mynämäen asemalle ilmeisesti junakyytiin ja jälleen Turkuun sivistyksen pariin.

Metsän tuotteillaan ja kovilla ponnistuksilla Suomi selvisi jo alkuvuodesta 1948 yhdestä suuresta urakastaan, puutalojen sotakorvaustoimituksista Neuvostoliittoon. Puutalo Oy, jolle tämä tehtävä oli uskottu, suoriutui kahdeksan vuoden urakastaan kolmessa vuodessa. Yhtymä oli vienyt Venäjälle myös taloja saksalaissaatavien suorituksina sekä vapaana vientinä. Rajan yli oli sodan jälkeen viety 26000 kappaletta ja 1,35 miljoonaa neliömetriä puutaloja ja kuljetuksiin oli käytetty 37208 rautatievaunua, joista tulisi 335 kilometriä pitkä juna.

Vapaa vienti Neuvostoliittoon oli kasvanut jo niin suureksi, että sillä voitiin maksaa miltei puolet tuontiviljasta. Sotakorvauksista vapautuminen antoi mahdollisuuden myös kotimaan tuotannon kasvattamiseen; samoin kipeästi kaivattujen valuuttatulojen hankkimiseen, sillä vientiä oli jo mm. Puolaan, Belgiaan ja Ranskaan.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.