Pääkirjoitus 3.2.1998:
Työttömyydestä uhkaa
tulla tuhansille
pysyvä perintöosa

Tuoreen tilastoselvityksen mukaan työttömyys kasautuu ja periytyy, niin myös hyvinvointi.
Tuoreen tilastoselvityksen mukaan työttömyys kasautuu ja periytyy, niin myös hyvinvointi.

Työttömyys ei ole Suomessa vain lamavuosien ohimenevä painajainen. Yhä useammille siitä näyttää tulleen pysyvä perintöosa. Tuoreen selvityksen mukaan työttömien lapsilla on selvästi keskimäärää suurempi riski joutua vanhempiensa tavoin kortistoon.

Jokainen ihminen on oman onnensa seppä, jokainen sukupolvi luo itse omat mahdollisuutensa. Niin olemme halunneet uskoa, mutta todellisuus on toisenlainen, paljon karumpi.

Väli-Suomen sanomalehtien teettämä selvitys (esimerkiksi Ilkka 1.2.) 18 - 30 -vuotiaiden elämäntilanteesta osoittaa, ettei työttömyys kohtele kaikkia samalla tavalla, vaan valikoiden. Kotitausta jakaa nuoret työmarkkinoilla menestyjiin ja häviäjiin.

Työttömien jälkeläisistä on koko maassa 37 prosenttia ilman työpaikkaa. Heidän työttömyysasteensa on yli kaksi kertaa niin korkea kuin maassa keskimäärin. Työttömyyden periytyminen yleistyy pohjoista kohti mentäessä. Lapissa jo 43 prosenttia työttömien lapsista on kortistossa.

Muitakin säännönmukaisuuksia tilastoselvitys paljastaa. Nuorten työttömyys on sitä vähäisempää mitä parempi koulutus ja työpaikka heidän vanhemmillaan on.

Talouden ja politiikan ylätasoilla lasten tulevaisuus on yleensä turvattu. Lipposen hallituksen ministerien ja huippujohtajien lasten työttömyysprosentti on nolla.

Kysymys ei ole vain suhteiden hyväksikäytöstä. Eliittiperheiden vesat hankkivat hyvän koulutuksen lisäksi jo varhain sellaisia kielellisiä ja sosiaalisia taitoja, jota auttavat työmarkkinoilla menestymisessä.

Myös huono-osaisten elämänmenoa ohjaavat lähiympäristön tarjoamat arvot, mallit ja mahdollisuudet. Työttömän perillinen jää helposti kiertämään samaa passiivisen voimattomuuden kehää kuin kortistoon laitostunut isänsä tai äitinsä tai molemmat.

Huolestuttavinta työttömyyden periytyvyydessä on sen itse itseään ruokkiva luonne. Kun ihmiset alkavat sopeutua olotilaan ikään kuin vääjäämättömänä kohtalona, ollaan hyvin lähellä yhteiskuntaa sisältäpäin murentavan alakulttuurin syntyä. Ranskassa ja Irlannissa tällaisesta kehityksestä on jo saatu osviittaa.

Kierre pitäisi tavalla tai toisella kyetä katkaisemaan. Koulutus on edelleen tehokkain keino suojautua työttömyydeltä, kunhan sen merkitys oivalletaan ajoissa.

Peruskoulun päästötodistuksen varaan ei enää kenenkään tulisi jättäytyä. Toisaalta vielä peruskouluvaiheessa voidaan vaikuttaa niihin arvoihin ja asenteisiin, jotka ohjaavat oikeisiin valintoihin silloinkin, kun kotoa saadut eväät eivät siihen riitä.

Vaikka työttömyys on ollut tällä vuosikymmenellä suomalaista yhteiskuntaa poikkeuksellisen syvältä kouraissut ongelma, sen periytyvyydestä tiedetään luvattoman vähän.

Ei ole kunniaksi alan akateemiselle tutkimukselle, että analysoivan tiedon tuottaminen on jätetty median harteille - niin hyvin kuin tällainen elämänalue tutkivan journalismin kohteeksi sopiikin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.