Ammattikorkeasta väärä kuva

Viitaten lehdistössä olleisiin valtiotieteen kandidaatti Jouni Nurmen haastatteluihin ennen hänen väitöstilaisuuttaan Turun yliopistossa 16.1. aiheesta Keiden koulutusväylät? Laveneva korkeakoulutus ja valikoituminen Turun ammattikorkeakoulu haluaa todeta seuraavaa:

Toki on koko korkeakoulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta positiivista, että ammattikorkeakoulua tutkitaan ja mielipiteitä esitetään. Turun ammattikorkeakoulu on itsekin kustantanut lukuisia asiaan liittyviä tutkimuksia. Monessa mielessä on kuitenkin vahingollista, jos julkisuudessa esiinnyttäessä toisaalta tutkijan henkilökohtaiset mielipiteet ja toisaalta tutkimuksesta johdettavat päätelmät sekoittuvat keskenään.

Väitöskirjan aineisto on pääasiassa peräisin vuodelta 1994, siis muutaman vuoden takaista. Sen jälkeen ammattikorkeakouluissa on tehty todella paljon erilaista kehittämistyötä mitä tulee opintojen sisältöön, opettajien henkilökohtaisten valmiuksien syventämiseen, työelämäyhteyksiin, kansainväliseen yhteistyöhön jne. Potentiaalisille hakijoille ja suurelle yleisölle luodaan lehtikirjoitusten kautta vääränlainen kuva ammattikorkeakoulusta.

Tutkimus ei kohdistunut ammattikorkeakoulujen markkinointiin, joten väitteille, että ammattikorkeakoulutusta markkinoidaan akateemisin asein ja lähinnä ylioppilaille, ei löydy tutkimusaineistosta tukea muualta kuin vuosien takaisista kyselyvastauksista, joiden yhteys ammattikorkeakoulujen nykyiseen markkinointiin on kyseenalainen.

Ammattikorkeakoulut haluavat kohottaa statustaan julistautumalla kansainvälisiksi, laaja-alaisiksi ja monipuolisiksi -väittämä luo mielikuvan keinotekoisesta kasvojen kohotuksesta.

Näissä tavoitteissa ei kuitenkaan ole mitään erityisen yliopistomaista: Ammattikorkeakoulujen tehtävä on vastata työelämän tarpeisiin, toimia kansainvälisesti luomalla yhteistyösuhteita ulkomaisiin korkeakouluihin, tehdä opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä opintoihin oleellisesti kuuluvaa työharjoittelua ulkomailla sekä mahdollistaa laaja-alainen ja monipuolinen opiskelu joko eri koulutusalojen yhteisten koulutusohjelmien tai vapaasti valittavien opintokokonaisuuksien kautta.

Useissa tutkimuksissakin on osoitettu näiden asioiden vastaavan myös työelämän vaatimuksia.

Mielenkiintoinen ja oleellinen tutkimuksen kohde olisi korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään. Tätä kautta saataisiin arvokasta tietoa myös ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiselle ja edelleen tulevaisuuden visioille. Tavoitteemme niin tänään kuin tulevaisuudessakin on, että ammattikorkeakouluopintoihin sisältyy teoriaa ja käytäntöä sopivassa, työelämän arvostamassa suhteessa.

Päivi Nordin
tiedottaja
Turun ammattikorkeakoulu

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.