Mitä koptereilla aiotaan tehdä?

Ilmavoimat<br />Kirjoittajan mukaan Hornet-ostoa ei voi verrata taisteluhelikopterihankkeeseen. Hän kaipaa tarkempaa tietoa koptereiden k& auml;yttötarkoituksesta.
Ilmavoimat
Kirjoittajan mukaan Hornet-ostoa ei voi verrata taisteluhelikopterihankkeeseen. Hän kaipaa tarkempaa tietoa koptereiden k& auml;yttötarkoituksesta.

Puolustuskeskustelussa kuulee sanottavan, ettei helikopterihankinnassa saa käydä yhtä huonosti kuin Hornet-ostossa; liian paljon, kohoavin kustannuksin ja väärään aikaan.

Vertailu ontuu, kun lähdetään vanhan hävittäjäkaluston korvaamistarpeesta ja siitä, että alueellisen koskemattomuuden terävin osatekijä, hävittäjätorjunta, on 80 vuoden ajan ollut keskeinen osa suomalaista puolustusta.

Omaa Hornet-valintaamme ja hävittäjäosaamista arvostetaan maailmalla, joka sinänsä kertoo puolustuksemme tasosta ja kapasiteetista ennakolta ehkäisevästi.

Horneteja tullee olemaan vähemmän kuin aiempia hävittäjiä, ne evaluoitiin kansainvälisten ilmailupiirien korkealle arvostamalla tavalla, koulutukseen lähti maailman tasokkaimpia hävittäjäohjaajia ja projekti etenee kellon tarkkuudella, hivenen etuajassa. Kaikki hankkeeseen liittyvät tiedot ja asiakirjat ovat olleet aina mm. tiedotusvälineiden käytössä.

Kymmenen vuoden aikataululla etenevän projektin hinnanmuutokset perustuvat valuuttakurssimuutoksiin, mutta samaan tahtiin halpenevat/kallistuvat myös vastaostot. Tuskin helikoptereitakaan voidaan ostaa kiinteään hintaan, joten penkistä on syytä pitää kiinni jos tätä pelkää!

Mutta kaikki muu onkin outoa helikopterihankkeessa, jossa käyttöön otetaan hävittäjäjärjestelmän vaatimustasoa oleva täysin uusi asejärjestelmä, luodaan sille toimintaedellytykset ja aloitetaan pitkä juoksu oikean käyttötavan omaksumiseksi.

Helikoptereiden tarkemmasta käyttöajatuksesta ja -tarkoituksesta taistelukentän oloissa ei ole kuulunut juuri mitään, ei suorituskykyvaatimuksista, evaluointiohjelman toteuttamisesta eikä siitä mistä otetaan henkilöstö uuden ilmavoiman käyttöön. Toisaalta pitäisi pohtia helikoptereiden soveltuvuutta esim. pelastuspalvelun käyttöön.

Tämän kaupan käytännön toteutus tulee olemaan taivaan etäisyydellä siitä mihin Hornet-ostossa kyettiin ilmavoimien hävittäjäperinteen pohjalta. Ilmavoimat saattaa vielä saada tästäkin hankkeesta narun kaulaansa, kun aika joutuu.

Henkilöstöä ei voi ottaa pystymetsästä, lentävää järjestelmää käsitellä kuin panssarikalustoa eikä sovi uskoa rahatarpeen loppumiseen kun tai jos koneet ovat aikanaan maassa. Pahin käytännön uhka saattaa tulla pienen maan erikoishenkilöstön riittävyydestä ja kyvystä kouluttaa ja kilpailla mm. lentäjistä nyt, kun ilmavoimien tarpeet kasvavat Hornetien myötä ja kun toisaalta siviili-ilmailun kutsuhuuto on voimistunut.

Ilmavoimien lentäjät valitaan noin 800 nuoren joukosta siten, että noin 200 voidaan alkuselvitysten mukaan kutsua pääsykokeisiin, satakunta läpäisee minimitason ja noin 40 sopivinta otetaan varusmiesohjaajakurssille.

Tästä ryhmästä tulee jatkossa taistelemaan verissäpäin ilmavoimat, siviili-ilmailu ja maavoimien helikopteritoiminta. Tarvittavaa alkukoulutusta annetaan viimeisilleen kuormitetussa Ilmasotakoulussa ja Finnairin omassa ilmailuopistossa.

Lars-Olof Fredriksson

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.