Pääkirjoitus 30.1. 1998
Palveluala työllistää hyvin

Tuoreimman työvoiman tarvetta kuvaavan tiedustelun mukaan näkymät ovat työllisyyden paranemisen kannalta poikkeuksellisen myönteiset. Varsinkin palvelualoilla alkaa jo olla suorastaan pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.

Olisiko jo vihdoinkin tulossa työmarkkinoilla kauan kaivattu käänne, joka merkitsee työvoiman kysynnän oleellista kasvua? Vaikka vienti on viime vuosina vetänyt hyvin ja suuret teollisuuden alat ovat käyneet lähes täydellä kapasiteetilla, ei uusia työpaikkoja ole merkittävästi avautunut.

Palvelualan yrittäjien innostunut mieliala, joka käy selvästi ilmi suhdannenäkymien kyselystä, lupaa kuitenkin koko maassa myönteistä kehitystä työpaikkojen avautumisessa. Palvelutyönantajien liiton toimitusjohtaja Jarmo Pellikka puhuu jopa kymmenistä tuhansista uusista työpaikoista.

Pellikalla on vankat perusteet arviolleen. Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1989 palvelualalla enemmän henkilöstönsä lisäämistä kuin vähentämistä harkitsevia yrityksiä.

Useilla palvelualan lohkoilla alkaa jo näyttää siltä, että edessä on suoranainen työvoimapula. Ilmiö on outo viime vuosien työmarkkinakentässä, mutta nopea ja yleistynyt suhdannenousu johtaa väistämättä tällaiseen tilanteeseen.

Palvelualojen työvoimapulasta on useitakin ulospääsyteitä. Maassa on edelleen noin 400000 työtöntä, joista suurin osa on halukkaita työntekoon. Tarvitaankin ripeästi selvitystä siitä, millä aloilla työvoiman vaje alkaa olla todellisuutta. Sen jälkeen työvoimaviranomaisten on organisoitava riittävän laaja ja riittävän nopea koulutusohjelma, jolla työttömiä koulutetaan markkinoiden tarpeisiin.

Toimitusjohtaja Pellikan arvio siitä, että yritysten haluamat nuoret työntekijät loppuvat kohta kesken, on varmasti oikea. Suomessa ollaankin kenties palaamassa aikaan, jossa jo ikääntyneetkin mutta ammattinsa hyvin hallitsevat työntekijät tulevat taas arvoonsa.

On valitettavaa, että koulutus ei nykyisin läheskään vastaa yritysten tarpeita. Koulutus on suuntautunut liian harvoille aloille ja painopistealueita ei ole onnistuttu aina valitsemaan oikein alueellisten erityistarpeiden mukaan.

Joillakin aloilla työvoimapulaa pystytään torjumaan lyhyidenkin koulutusjaksojen avulla, mutta monille palvelualojen lohkoille ei pikakoulutuksesta ole apua.

Pahin pula työvoimasta valtakunnan tasolla on kiinteistöpalveluissa, atk-alalla, terveyspalveluissa, matkatoimistoissa ja huolintaliikkeissä.

Kun teollisuuden uusien työpaikkojen syntyminen edelleen on varsin hidasta, korostuu palvelualojen merkitys työllisyyden parantajana.

Varsinais-Suomen alueella teollisuuden työpaikkojen määrän lisääntyminen on kuitenkin ollut muuta maata runsaampaa. Teollisuudessa ei silti tänä vuonna suuria henkilölisäyksiä odoteta. Palvelualojen myönteisen kehityksen jatkumisesta sen sijaan kertovat myös alan kaikkien aikojen suurimmat investointisuunnitelmat.