Agitaatioperinteiden
aika on jo ohi

Kansanedustaja Antero Kekkonen väitti kodinturvajoukkoja käsitelleessä ohjelmassa (TV2, 18.1.) vapaaehtoisten suojeluskuntajoukkojen (vast) uusperustamisen olevan vastoin sosiaalidemokraattisia perinteitä. Puolueelta löytyy Kekkosen ilmeisesti tarkoittamien agitaatioharhautusten ohella myös koettuja, elettyjä puolustusasenneperinteitä niin kansainvälisistä kuin erityisesti kotimaisista vaiheista.

Saksan Weimarin tasavallan sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Gustaf Noske osoitti koko muulle silloiselle maailmalle 1919 sosiaalidemokratian eriytyneen leninistisistä agitaatioharhoista kantamaan myös todellista puolustuspoliittista vastuuta. Saksan spartakiadikapina, kommunistien vallankaappausyritys, kukistettiin silloin hänen johdollaan.

Pohjoismaissa demarit luopuivat mm. juuri kodinturvajoukkojen vastustamisesta toisen maailmansodan aikana. Näissä kodinturvajoukoissa on nyt sosiaalidemokraattien jäseniä käytännössä puolueen yleisen kannatusprosentin verran - hm. läntisissä Pohjoismaissa.

Mutta meillä Suomessa on demareilla kuitenkin omat, vielä aidommat puolustusasennetraditiot. Suomen sosiaalidemokraattien puolueneuvosto totesi toukokuussa 1940 - talvisodan jälkeisten puolustusjärjestelyjen käynnistyessä - ettei puolue aseta jäsenilleen esteitä lotta- ja suojeluskuntajärjestöihin kuulumisesta.

Eräät SAK:n liitot jopa selvittelivät, voisivatko puolustusteollisuuden ammattiosastot asettaa lotta- ja suojeluskuntajärjestöihin kuulumisen oman jäsenyytensä ehdoksi.

Talvisodan aikana Suomen työnantajien ja ammattiyhdistysten keskusliitot olivat nk. Tammikuun kihlauksessa sopineet toistensa molemminpuolisesta tunnustamisesta ja työrauhan turvaamisesta sodan aikana sopimusneuvotteluilla lakko- ja painostustoimia välttäen. Eikö juuri tämä edusta Suomen sosiaalidemokraattien puolustusperinnettä?

Baltian miehitys, ja julistaminen sittemmin neuvostotasavalloiksi 1940, sai maan sosiaalidemokraatit avoimesti tunnustamaan - silloin: Hallituksen joukoiksi 1918 julistetut suojeluskunnat eivät turvanneet vain Suomen 6.12.1917 julistettua itsenäisyyttä. Ne pelastivat myös sosiaalidemokratian jatkuvuuden, tulevaisuuden.

Näiden valtiollisten perinteiden merkitys saa erityistä kantavuutta tammisunnuntaihin, 1918 vapaussodan 80-vuotistapahtumien historialliseen uusarviointiin liittyen.

Jukka Suviniemi
eversti
Eura