Kirjoittajavieras -kolumni
Eläin ei saa olla
vain raaka-aine

Janina Andersson
Janina Andersson

Minulta on viime aikoina kysytty, miksi kantani turkistarhaukseen on kielteinen. Tässä lyhyt perustelu:

Eläintä ei saa käsitellä pelkkänä resurssina tai raaka-aineena. Ihmisten hoidossa olevien eläinten on voitava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, eikä niille saa aiheuttaa kärsimystä.

Turkistarhoilla eläimiltä puuttuvat lähes kaikki mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläimiä pidetään ahtaasti, eivätkä ne voi kunnolla liikkua. Useimmiten eläimet ovat verkkopohjalla, mistä syystä esimerkiksi ketut eivät voi kaivaa. Minkkien olennaisin elementti on vesi, mutta tarhoilla ei ole uintimahdollisuutta.

Perinteisille kotieläimille voi järjestää eläinystävälliset olosuhteet siten, että toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa. Turkistarhoilla tämä on vaikeampaa, tarhaajien mukaan jopa mahdotonta.

Kaikilla tarhoilla ei edelleenkään ole saatu aikaan edes eräitä lainsäädännön edellyttämiä pieniä parannuksia. Kettuhäkeistä saattaa yhä löytyä metallisia vesikuppeja, joihin eläinten kieli tarttuu kiinni talvella. Kaikki tarhaajat eivät ole aidanneet turkistarhojaan. Tämän takia villieläimet ovat purreet häkkien verkkopohjien läpi kettujen jalkoja jopa poikki!

Vain noin puolet tarhaajista kompostoi, ja alle puolet tarhoista on kaikin tavoin kunnossa ympäristönormien osalta. Turkistarhojen ympäristöissä on todettu sekä pohja- että pintavesien pilaantumistapauksia. Turkistuotanto lisää vesistöjen fosfori- ja typpikuormitusta. Ilmaan haihtuva typpi puolestaan aiheuttaa happamoitumista. Myös ammoniakki- ja metaanipäästöjä esiintyy.

Turkiseläinten lanta on useita kertoja voimakkaampaa kuin karjan. Se saattaa hyvinkin lisätä koliformisten bakteerien määrää juoma- ja uimavesissä. Vakavilta bakteerien aiheuttamilta sairauksilta on vältytty vain hyvän onnen ansiosta.

Suomi on pyrkinyt EU:ssa ja Euroopan neuvostossa edistämään eläinsuojelun kehittymistä koko Euroopassa. Edustajamme ovat kuitenkin törmänneet uskottavuusongelmaan: muun muassa yrityksiämme vaatia parannuksia eläinkuljetuksiin on torpedoitu huomauttamalla, että ensin kannattaisi siivota oma takapiha eli kieltää nykymuotoinen turkistarhaus.

Mistä sitten löydämme uusia työpaikkoja nykyisille turkistarhaajille?

Esimerkiksi lammasturkit ovat hyvä vaihtoehto. Lammastuotantoa voitaisiin mielestäni lisätä Suomessa. Myös kaneja on taloudellisempaa ja helpompaa pitää mukavissa oloissa kuin kettuja tai minkkejä.

Taloudellisten ja eettisten näkökohtien ei välttämättä tarvitse törmätä yhteen niin rajusti kuin viime aikojen turkiseläinkeskustelussa on annettu ymmärtää. Elinkeinoa ei tarvitse viedä niiltä, jotka luopuvat turkiseläinten tarhaamisesta. Riittävän pitkä siirtymäaika antaa mahdollisuuden moniin vaihtoehtoihin - ja sitä paitsi, onhan muidenkin alojen edustajien pitänyt viime aikoina sopeutua tietyn asteisiin rakennemuutoksiin.

Kirjoittaja on turkulainen vihreiden kansanedustaja.