Ajat muuttuvat,
muutummeko me?

Vuonna 1987 sanoin suomalaisille Eestin matkakumppaneilleni Georg Otsiin noustessamme, että mitäköhän nuo NL:n merkit tuossa savupiipussa tekevät. Eivätköhän ne laittomina jouda jo kohta pois.

Suomalaiset toverini katsoivat minua silloin silmät suurina ikään kuin olisivat halunneet sanoa, että mitä sinä puhut täysin outoja.

Ei silloin olisi vielä kukaan voinut uskoa että jo parin vuoden kuluttua Neuvostoliitto lakkaa olemasta, eikä noita merkkejä enää ole.

Silloin tämä minun asenteeni edusti harvinaisen ennakkoluulotonta kantaa. Nykyisin se ei enää sitä ole. Nyt katsotaan luonnolliseksi että Viro on itsenäinen valtio.

Tästä on johdonmukaista, loogista siirtyä kysymään että entäs Viipuri? Milloin siihen herää virallinen Suomi. Meidän pitäisi ottaa mallia Viron ennakkoluulottomuudesta. On kuin totuudellisuuden ilmapiiri väreilisi jo ilmassa kun entiset valheet haihtuvat.

Virallisenkin Suomen
heräämistä toivova