Pienille kunnille
oma etujärjestö

Kaupunki- ja kunnallisliiton yhdistyessä pelättiin aiheellisesti, että pienten ja keskisuurten kuntien asiat jäävät tulevan järjestön edunvalvonnassa toisarvoiseen asemaan.

Käytäntö on osoittanut asian näin olevan.

Kuntalakia uudistettaessa tämä tuli esiin varsin konkreettisesti ja erityisesti esteellisyyssäännös nykymuodossaan kuvaa, miten täytyi saada joitakin esteelliseksi. Esteellisyyssäännöksen ulkopuolelle jätettiin kuitenkin sellaiset ryhmät, jotka käyttävät päätösvaltaa asioissa, mikä koskettaa heidän omaa hallinnonalaansa.

Koulu-, sosiaali- ja terveystoimen virkamiehet ovat pääsääntöisesti esteettömiä, joten he voivat puolustaa hyvin oman hallinnonalansa asiaa ja etua valtuustoissa. Tämä on varmaan lain tarkoituskin, joten esteellisyyssäännöksen sisältö tulisi tarkistaa tai koko esteellisyyssäännös tulisi poistaa, koska se ei tee esteelliseksi niitä, joita sen pitäisi.

Alle 6000 asukkaan kuntia on Suomessa yli 250 kappaletta. Näiden lähinnä maaseutukuntien ääni ei kuulu nykymuotoisessa kuntaliitossa. Kuntaliitossa suhtaudutaan pienten maaseutukuntien ongelmiin väheksyen, eikä sieltä löydy aitoa kiinnostusta ja etenkään ymmärtämystä sekä tietoa maaseutukuntien erityispiirteistä ja kehittämisestä.

Siksi olisi aiheellista perustaa pienten ja keskisuurien kuntien oma etujärjestö, joka kykenisi paremmin hoitamaan niiden edunvalvonnan.

Jouni Wihtori Eskola
Kiikala