Kirjoittajavieras -kolumni:
Terhi Tanner:
Sosiaalinen kahtia-
jako uhkana

Talous Suomessa kasvaa jo viidettä vuotta. Toisilla menee hyvin, mutta kaikilla ei mene hyvin. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on kasvusta huolimatta lisääntymässä. Työttömät ja perusturvan varassa elävät eivät pääse kasvuun mukaan. Valtion leikkaustoimet kohdistuvat myös useimmiten näihin ryhmiin. Seurauksena on kasvava sosiaalinen kahtiajako. Tämä tilanne näkyy myös varsinaisuomalaisissa kunnissa.

Säästäminen julkisissa menoissa on ollut sinällään välttämätöntä. Kysymys onkin leikkausten kohdentamisesta ja mitoituksesta. Nyt lapsiperheet, pienituloiset ihmiset, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä monien muiden kunnallisten palvelujen käyttäjät ja tuottajat ovat joutuneet maksumiehen asemaan.

Lisääntyvään sosiaaliseen eriarvoistumiseen liittyy erilaistuva alueellinen kehitys ja lisääntyvä muuttoliike. Monet leikkaukset kertaantuvat samoille alueille. Suurimpina menettäjinä ovat olleet maaseutumaakunnat, mutta yhä useammin myös taajamat ja maakuntakeskukset. Muuttoliike on tällä vauhdilla aiheuttamassa ongelmia myös muuttovoittoisille asuinkeskuksille. Viime vuoden väestökehitys antaa monien kuntien osalta aihetta todelliseen huoleen. Ihmisten asumista omalla kotiseudullaan pitäisi suosia. Liikenteen kustannusten jatkuva kasvaminen ei tätä mitenkään suosi.

Tehtyjen leikkauspäätösten vaikutukset olisi etukäteen pystyttävä paremmin selvittämään. Nyt kuluvalla vaalikaudella ovat lapsiperheiden taloutta vaikeuttaneet lapsilisien ja kotihoidontuen leikkaukset. Päivähoidon maksu-uudistus nosti puolestaan monien pieni- ja keskituloisten perheiden maksuja. Ensi vuonna heikennetään toimeentulotukea, josta kärsivät eniten työttömät lapsiperheet. Yhä useampi pitkäaikaistyötön joutuukin turvautumaan sosiaalitoimistojen, kirkon tai vapaaehtoisjärjestöjen apuun.

Eläkepolitiikassa leikkauslinja myös näkyy. Vuosi sitten luvattu pennin eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksun alennus toteutuu nyt vain 0,3 pennin suuruisena. Paljon kritiikkiä on herättänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen sekä tehty päätös taitetusta eläkeindeksistä.

Ehyt ja tasapainoinen kehitys ja Suomen rakentaminen on lähivuosien iso haaste Suomessa. Kaavamainen leikkauslinja ei vie perille vaan pahentaa tilannetta. Kansalaisten kahtiajako tätä kautta syvenee ja riippuvuus sosiaaliturvasta kasvaa. Ratkaisua onkin haettava uudistusten kautta.

Työttömyys on pahin eriarvoisuutta aiheuttava tekijä ja se on suurin syy myös valtiontalouden epätasapainoon. Avain tasapainoisempaan kehitykseen onkin parempi työllisyys. Siksi on tärkeää raivata työllistämisen, työllistymisen ja yrittämisen esteitä. Tämä edellyttää työllisyyttä edistäviä uudistuksia verotuksessa, sosiaaliturvassa ja työelämässä.Tähän työhön tarvitaan paitsi maan hallitus ja eduskunta niin myös erilaiset etujärjestöt.

Kuntien toiminnassa eriarvoistuva kehitys näkyy ensimmäisenä. Myös kuntien oman etujärjestön tulee aktivoitua työhön eriarvoistumista estävien uudistusten puolesta.

Kirjoittaja Terhi Tanner on vehmaalainen kunnanvaltuutettu (kesk) ja eduskunta-avustaja.