Kirjoittajavieras -kolumni:
Rakentamisen vastuut

Lasse Sarjolahti
Lasse Sarjolahti

Keskon pääjohtaja Eero Kinnunen sanoi minulle tarvikekauppaa hieroessamme: Teiltä rakentajilta ei tarvikkeista puutu kuin viiksivaha ja saapasrasva. Tämä osoittaa rakennusalan rasitteet vain tarvike-kvaliteetissa. Lisänä ovat eri ammattilajit, alihankkijat ja -urakoitsijat sekä sääolosuhteet. Projektit ovat usein suuria, joissa on monia pieniä, pimeitä koppeja, niissä työskennellään ja prosessi on lähes mahdoton valvoa. Piilovirheitä ainakin syntyy.

Vuodesta 1990 lähtien on valmisteltu lakia rakennusvirheiden vakuuttamiseksi pidemmäksi kaudeksi kuin nykyinen yksi vuosi (ja sen lisänä oleva piilovirhetakuu - 10 vuotta). Aloite hautautui kustannuksia (6-7 pros.) nostaviin, arvioituihin tekijöihin. Tuoreempaa, kolmatta esitystä, jonka kustannusvaikutus olisi vain 2-3 prosenttia, ollaan ajamassa läpi. Virhetakuuta rakentajalle on esitetty kuitenkin 20-25 -vuotiseksi omistuspohjasta riippuen.

Asuntojen hinnat nousisivat arviona 150-250 mk/m.

Selvitysmies Risto Mäkinen on kova organisaattori virhe-eliminoinnissa. Virheet poistuisivat nykyisten rakennuslupaviranomanomaisten ja työmaavalvojan lisäksi tarkastusyhteisöllä ja hankkeelle määrättäisiin suunnittelun kokonaisuudesta vastuussa oleva henkilö.

Esitys vaatisi leegion väkeä työmaille, materiaali- ja elementtitehtaille, pikkupajoihin, alihankkijoiden työ- ja materiaaliseurantaan. Vaikea varmaan on löytää myös vastuuta kantavia henkilöitä kokonaissuunnittelulle, josta takuulla lähes kaikki joutuvat seinää vasten useilta suunnilta 20-25 vuotta.

Vakuutusriidat työllistäisivät myös hurjan joukon juristeja ja asiantuntijoita ja oikeuslaitos voisi tukehtua.

Nykyrakennukset sisältävät - runsaan materiavalikoiman lisäksi - paljon teknisiä laitteita. Riitoja syntyisi laitteiden kestoajasta tai niiden osien uusimisesta. Useat eivät tajua ajan- ja laitteen kulumista. Elinkaarensa on kaikella.

Takuuaika on kohtuuton. Ja miksi vain yhtä alaa koskeva?

Asunnon sanotaan olevan ihmiselle lähes ainutkertainen, suurin ja vaikuttavin kauppa. Toisaalta toitotetaan, ettei omistusasunto enää ole oikea ratkaisu velka- ja sijaintisidonnaisuuksineen. Nykyostajaa on vaikea löytää, vuokraus on vapauttavampaa.

Ratkaisua mietittäessä kuluttajansuojaa voisi tarkastella kokonaisuutena objektiivisemmin.

Ihminen ostaa ja kuluttaa elämässään asuntohintaa vastaavan investoinnin moniin muihin tarpeellisiin hyödykkeisiin, joissa takuuta ei ole tai sen kesto on lyhyt. Näitä ovat autot, veneet, huonekalut, kodinkoneet, tv-videot, kamerat, vaatteet, jne.

Niiden osalta ei pidetä vastaanotto- ja vuositarkastuksia kuten asunnoista. Niidenkin pitäisi kestää ja toimia, olla virheettömiä ja osan ehkä siirtyä isältä pojalle kuten asunnon.

Valmistajien takuut ovat olemattomat, mutta näihinpä ei takerruta.

Kirjoittaja Lasse Sarjolahti on rakennusneuvos.