Pitenevät leipäjonot
ja sakenevat laivueet

TS/Jonny Holmén<br />Taisteluhelikopterien tilausvaltuutta kaupataan eduskunnalle viidellä miljardilla. Niiden todellinen hinta tulee ylitt&aum l;mään 10 miljardin. - Hornetit ovat tähän mennessä tulleet maksamaan 18 miljardia. Tilausvaltuudet m yytiin eduskunnalle 9 miljardilla. Todellinen loppulasku tulee nousemaan reippaasti yli 20 miljardin, kansanedustaja Heikki Rin ne kirjoittaa.
TS/Jonny Holmén
Taisteluhelikopterien tilausvaltuutta kaupataan eduskunnalle viidellä miljardilla. Niiden todellinen hinta tulee ylitt&aum l;mään 10 miljardin. - Hornetit ovat tähän mennessä tulleet maksamaan 18 miljardia. Tilausvaltuudet m yytiin eduskunnalle 9 miljardilla. Todellinen loppulasku tulee nousemaan reippaasti yli 20 miljardin, kansanedustaja Heikki Rin ne kirjoittaa.

Yli miljoona suomalaista joutuu kuluvan vuoden kuluessa turvautumaan hyväntekeväisyysjärjestöihin ja köyhäinapuun. Kerjäämään leipää tai anomaan almuja (esimerkiksi kunnallinen toimeentulotuki on anojalleen almu), jolla turvata toimeentulonsa. Heidän määränsä on rajussa kasvussa.

Samaan aikaan vaaditaan, maanpuolustuksen savuverhon suojassa, lähes pankkituen suuruisia sitoumuksia asehankintoihin, jotka on maksettava tulevan vuosikymmenen aikana. Ne on maksettava valtion kassasta. Veroilla kerättävistä varoista.

Verotulojen väheneminen ja kymmenien miljardien sitoutuminen asehankintoihin merkitsevät väistämättömiä lisäleikkauksia myös lapsiperheiden kohdalla.

Todellinen maanpuolustustahto on historiamme aikana syntynyt keskinäisestä solidaarisuudesta. Kaverin jättäminen leipäjonoon on epäisänmaallisuutta pahimmillaan.

Vakavin ilmiö on poliittisen työväenliikkeen latvaosaan levinnyt pahanlaatuinen, muualla maailmassa harvinaiseksi käyvä, militarismin lahosieni. Pyssyukon taudilta ei ole välttynyt ainutkaan rauhanaktivisti liikkeemme terävimmästä päästä.

Toinen merkittävä 1990-luvun poliittinen ilmiö Suomessa on lapsiperheisiin kohdistetut leikkaukset. Yhdessä korkean työttömyyden ja lähes säännöksi muodostuneen tulevaisuudettoman pätkätyökäytännön kanssa on synnytetty ennen näkemättömän turvattomuuden, raskaiden huostaanottojen ja perheväkivallan vyöry. Yhä suurempi osa lapsiperheistä on ajettu taloudelliseen tilanteeseen, jossa voimat ovat loppuneet kokonaan.

1990-luvun leikkaukset on kohdistettu kaikkein puolustuskyvyttömimpään väestöryhmään eli nuoriin lapsiperheisiin. Tässäkin ovat olleet ja ovat mukana kaikki puolueet liikuttavalla yksimielisyydellä.

Lelumilitarismi armeijan sisällä on jo johtanut siihen, että kertausharjoitukset ja armeijan maastoharjoitukset, jotka ovat puolustuskykymme ylläpidon selkäranka, ovat loppuneet käytännöllisesti katsoen kokonaan.

Maanpuolustus on laiminlyöty monelta muiltakin osin kuin kertausharjoitusten lopettamisen muodossa. Rannikkopuolustuksen ilmatorjunta, moderni maavoimien panssarintorjunta ja vaikkapa helikopterihyökkäyksen kohtuuhintainen torjunta eivät paraatimilitaristeja kiinnosta.

Jotain käsittämätöntä on tapahtunut sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä (entisessä rauhanliikkeessä), kun sen puheenjohtajaa, entistä aseistakieltäytymiseen yllyttäjää, joudutaan ase-esittelyssä suorastaan raahaamaan pois raskaan singon tähtäinlaitteesta.

Hornetit ovat tähän mennessä tulleet maksamaan 18 miljardia. Tilausvaltuudet myytiin eduskunnalle 9 miljardilla (asejärjestelmät ja huoltoherkut jätettiin tietysti mainitsematta). Todellinen loppulasku tulee nousemaan reippaasti yli 20 miljardin.

Taisteluhelikopterien tilausvaltuutta kaupataan eduskunnalle viidellä miljardilla. Niiden todellinen hinta tulee ylittämään 10 miljardin.

Miehittämättömien vakoiluliidokkien hankintataktiikka on hävittäjähankintaakin taitavampi. Yhden lennokin hintahaarukka on 50-150 miljoonaa. Järjestelmiä hankitaan 4-6, joista kussakin on 4-8 konetta. Järjestelmien lopullista hintaa ei ole vielä pystytty laskemaan. Kun viimeinenkin puolijohde on korvattu uusimmalla sovellutuksella, niin liidokkilasku on vähintäin 5 miljardia.

Seuraavaksi kinutaan vedenalaista laivastoa. Kunhan saamme kolmannen naisen sotaministeriksi ja työväenliike jatkaa hallituksessa, tilausvaltuudet heltiävät kuin hohtimet naulasta. Sen verran paksu segmenttikerros Itämeren mutapohjaa on johtavien tovereiden silmillä.

Porvarit sanovatkin jo kutakuinkin avoimesti, että kiire sitoutua kauppoihin johtuu pelosta, että työväenliike ei olisikaan tulevassa hallituksessa.

Työväenliikkeen kannalta tilanne on todella toukkamainen: Sitoudumme hallituksessa hankintoihin, jotka myöhemmin lankeavat maksettaviksi sosiaaliturvaan tehtävillä leikkauksilla, joita porvarit perustelevat tehtyjen sitoumusten täyttämisellä.

Heikki Rinne
kansanedustaja, sd