Kilpailuttaminen tuo laatua

TS/Veikko Wahlroos<br />Turun joukkoliikenteen kilpailuttamisella on kirjoittajan mukaan paljon etua kaupungille ja matkustajille.
TS/Veikko Wahlroos
Turun joukkoliikenteen kilpailuttamisella on kirjoittajan mukaan paljon etua kaupungille ja matkustajille.

Turun kaupunginvaltuuston päätettäväksi on valmisteltu joukkoliikennepoliittinen tavoiteohjelma.

Joukkoliikennelautakunnan yksimielisessä esityksessä keskeiseksi keinoksi on valittu ostoliikenteen kilpailuttaminen nykyisen sopimuksen päätyttyä. Kilpailutettuun liikenteeseen siirryttäisiin vaiheittain varsin nopeassa aikataulussa vuoden 2000 alusta lukien.

Joukkoliikenteen hoidon taloudellinen vastuu, palvelutasosta ja taksoista päättäminen, säilyisi edelleen kaupungilla.

Nykysopimuksista poiketen osa liikennöitsijöille maksettavista korvauksista maksettaisiin kuitenkin toteutuneen palvelun laadun ja matkustajamäärien muutoksen perusteella.

Tarjousvaatimusten perusteella melko vanha bussikalusto uudistuisi sangen perusteellisesti ja samalla saataisiin Turun paikallisliikenteeseen ensimmäiset takaovelle saakka täysmatalalattiaiset bussit, mahdollisesti jopa nelisenkymmentä kappaletta.

Kilpailuttamisen avulla neljännes 160 bussista täyttäisi tulevan Euro-3 päästövaatimustason ja vastaavasti liikenteestä poistuisivat saastuttavimmat 1970-80 -luvun linja-autot.

Nykyisen ostoliikenteen kilpailuttamisella, kaluston ja reitistön järkeistämisellä voidaan saada aikaan jopa 24 milj. markan säästöt vuositasolla. Kilpailuttamisen oletetaan pudottavan hintoja keskimäärin 15 prosenttia. Arvio on realistinen.

Pääkaupunkiseudun YTV:n kilpailuttamiskierrosten tulosten toteutuminen alentaisi Turun olosuhteissa korvaushintoja 20-23 prosenttia. Turussa vihdoinkin toteutettu ylikunnallisen linjan 11 kilpailuttaminen säästää kaupungin korvauksia 35,6 prosenttia eli 1,2 milj. markkaa vuodessa.

Joukkoliikenteen subventio on nyt noin 50 milj. markkaa ja tukiprosentti 37. Kilpailuttamishyödyistä puolet menee keskushallinnolle ja toinen puoli käytetään pääasiassa joukkoliikenteen tarjonnan parantamiseen tärkeimmillä lähiölinjoilla ja tariffitason pitämiseen edullisena.

Vuonna 1995 ns. lisäsopimuksessa sovittu kilpailuttamisen siirto ei ollut järkevää. Paikallisliikenteen hoitaminen olisi nyt 7-8 milj. markkaa nykyistä edullisempaa mikäli yhteistariffisopimukseen neuvoteltua osittaista kilpailuttamismahdollisuutta olisi käytetty hyväksi. Sinipunan kartelliystävällisyydestä maksetaan nyt kovaa hintaa.

Vielä käsittämättömämpää on, että osa kaupunginhallituksen päättäjistä edes harkitsee paluuta 1970-80 -luvun järjestelyihin eri hintaisine lippuineen ja palvelutarjonnan eriarvoisuuksineen. TLO on tehnyt siitä tarjouksen kaupungille ja anonut linjaliikennelupia vuosiksi 1998-2007.

TLO on suunnitellut tarjoavansa alle kuuden kilometrin matkan 9,50 mk kertalipulla ja 44 matkan sarjalippulaiset saisivat tähän 25 prosentin alennuksen, jolloin sarjalippuvihon hinnaksi tulisi yli kolmesataa markkaa eli kulloinkin liikenneministeriön vahvistama maksimitaksa.

Tämä merkitsisi joukkoliikenteen vakituisille käyttäjille tariffien moninkertaistumista, millä olisi huomattava vaikutus kulkutapoihin ja siitä aiheutuviin liikenneongelmiin.

Kaupungin ostama ja tukema julkinen liikenne on EU-aikakaudella kilpailutettava. Kaupunki ei voi enää myöntää liikennelupaa liikennöitsijälle ja erikseen tukea matkustajien lipunhintoja ilman kilpailuttamista. Liikenneministeriö ja kilpailuneuvosto ovat tulkinneet asian lainvastaiseksi julkisen hankintalain säädösten kiertämiseksi.

TLO:n anomukselle myönteisen ennakkopäätöksen antaminen on lisäksi menettelyltään hallintomenettelylain vastainen. Kilpailuvirasto on evännyt TLO:n poikkeuslupahakemuksen keskinäisestä hintayhteistyöstä hintakartellina. TLO on alistanut asian kilpailuneuvoston käsiteltäväksi, joka puolestaan haluaa tietää tammikuun aikana mikä on kaupungin sitova kilpailuttamisaikataulu.

Uudistuneen lainsäädännön vaikutuksia ja tarkoitusta moni päättäjä ei ole Turussa ymmärtänyt. Kuitenkin YTV:n kilpailuttamiskokemusten perusteella lainsäädännön tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin: korvaushinnat ovat pudonneet olennaisesti, kaluston taso noussut, vuorotarjonta parantunut, tariffit alentuneet ja kunnatkin ovat säästäneet.

Jorma Jäntti
Joukkoliikennelautakunnan
varapuheenjohtaja (vihr)