Pääkirjoitus 14.1.1998
Joulukaupunki Turku vaatii
vielä miettimistä ja kehittelyä

Aurajoen valaistu rantamaisema sai viljalti kiitosta joulukaupungissa käyskennelleiltä.
Aurajoen valaistu rantamaisema sai viljalti kiitosta joulukaupungissa käyskennelleiltä.

Suomen joulukaupunki Turku riisuu juhlasesongin koristeita hieman ristiriitaisin tunnoin. Vaikka jouluteeman toteuttamiseen paneuduttiin tällä kertaa tavallista ponnekkaammin, kaikki ei mennyt aivan niin nappiin kuin toivottiin.

Toimintaa kuvaavien lukujen valossa Nuutin päivään päättynyt jouluprojekti oli komea suoritus. Erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja näyttelyitä oli viidettä sataa. Niitä oli toteuttamassa tuhansia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä. Pelkästään kauppatorilla esiintyi jouluviikkoina 80 täkäläistä kulttuurin harrastajien ryhmää.

Turkulaisten innostus ja sitoutuminen hankkeeseen ansaitsee täyden tunnustuksen. Myös kaupungin eri hallintokunnat ovat pystyneet järjestäjien mukaan puhaltamaan harvinaisen hyvin yhteiseen hiileen.

Kansallista mediajulkisuutta joulukaupunki sai etenkin kahden televisiosarjan ansiosta. Samaa ei voi sanoa sesongin avauksen uutisoinnista, joka jäi valtakunnallisissa viestimissä kummallisen vähälle huomiolle.

Monenkirjavista joulun rekvisiitoista erottuivat edukseen Aurajoen valaistut puut. Valaistus antoi rantamaisemalle viihtyisän eloisaa ilmettä silloinkin, kun talvisää oli Turussa suhruisimmillaan. Valoa luvataan vastaisuudessa lisää. Toivottavasti samalla keksitään myös lisää keinoja hyödyntää jokivarren mahdollisuuksia entistä monipuolisemmin.

Kun jouluprojektin suunnittelua viime kesänä käynnisteltiin, hankkeen puuhamiehet puhkuivat intoa markkinoida Turkua ulkomaille. Puhuttiin tuhansien ruotsalaisten risteilyvieraiden rantautumisesta Suomen joulukaupunkiin. Verkkoja käytiin heittämässä myös Pietarissa, jossa turkulaisten esittäytymistä oli tulossa kuulemaan väkeä kymmenistä maista.

Kansainvälisen talviturismin invaasio Turkuun antaa kuitenkin yhä odottaa itseään. Joulukaupungin imago ei näytä juurikaan lisänneen täkäläisten matkailupalvelujen kysyntää. Hotellien asiakasmäärät pysyttelivät aikaisempien vuosien tasolla, eikä ruotsalaisturistien paljouskaan hengästyttänyt.

Projektin vastuullisia heikko tulos ei tunnu huolettavan. Heidän mukaansa viime vuonna kyse oli markkinoinnissa vasta tuntuman ottamisesta. Ensi vuonna ryhdytään joulukaupunkia myymään kuulemma tosimielessä suur-Tukholman ja Pietarin asukkaille.

Toistuvien toiveiden, lupailujen ja visioiden varassa näin suurta hanketta ei voida loputtomiin jatkaa. Rahaa on palanut kahtena vuotena yhteensä liki neljä miljoonaa markkaa. Olisi kohtuullista, että investoinneilla alettaisiin vähitellen saada myös tuottoja.

Matkailutuotteena joulukaupunki on vielä monilta osin raakile. Kuten hotelliyrittäjät toteavat, ohjelmallisesta sisällöstä on työlästä rakentaa kokonaisuuksia, jotka houkuttelisivat ulkomaalaisia Turkuun. Ohjelma-anti kaipaisi myös lisää dynamiikkaa, toiminnallisia kohokohtia, joustavampaa palvelua ja osuvampaa ajoitus.

Kokemuksista oppii, eikä huonoiksi osoittautuvista strategioista ole viisasta pitää väkisin kiinni. Voi olla, että Turun kannattaisi joulukaupunkia kehittäessään unohtaa maailmoja syleilevät tavoitteet ja keskittyä tarjoamaan elämyksiä lähinnä oman seudun asukkaille.

Tai harkita vielä kerran, ovatko luonnonolosuhteet täällä sellaiset, että kestävän matkailuidean voisi rakentaa jonkin muun pääoman kuin lumen, hankien ja korkeiden nietosten varaan.