Kirjoittajavieras -kolumni
Mikko Rönnholm:
Kansallinen symboli

Nesteen perustaminen ja öljyn jalostukseen ryhtyminen ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä merkitsi sodasta itsenäisenä selviytyminen. Sodan aikana tehdyt ponnistukset voitiin myöhemmin käyttää hyväksi.

Niinpä Naantalin keskusvaraston kesällä 1944 aloitetut rakennustyöt jatkuivat kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka sota olikin loppunut. Perustelutkin olivat pätevät: Polttoainehuoltoa tarvitaan rauhankin aikana.

Tosin hävitty sota toi tullessaan valvontakomission, joka osoitti kiinnostusta Tupavuoren rakennustöihin ja kävi vuonna 1945 tilanteeseen paikan päällä tutustumassakin. Se oli näkemäänsä tyytyväinen ajatellen varmaankin varastojen hyvin palvelevan tshekkien tiellä olevaa, tulevaa kansandemokraattista Suomea.

Suomi ja isänmaalliset suomalaiset eivät kuitenkaan lopettaneet itsenäisyystaisteluaan sotaan, vaan jatkoivat vaaran vuosina kamppailua demokratian puolesta. Muodollisesti jouduttiin antamaan periksi, ja vaikka vaihdoksia valtiollisessa johdossa tapahtuikin, olivat vahvimmat sodan aikaiset johtohenkilöt kansakunnan käytettävissä. Mannerheim keulakuvana ja presidenttinä, Tanner demokraattisen työväenliikkeen henkisenä johtajana.

Jo sodan aikana oli silloiselle kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Tannerille esitelty jalostamoideaa professori Albert Sundgrenin toimesta. Tanner oli ensimmäisiä vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joka asettui tukemaan Nesteen öljynjalostustoiminnan aloittamista.

Tosin hän ei tehnyt ratkaisua omin päin, vaan 70-vuotias kovia kokenut valtiomies pyysi vaimonsa Lindan, joka oli kemisti, paikalle kun hankkeen puuhamies KTM:n ylijohtaja Uolevi Raade selosti ideaansa.

Nesteen perustaminen ja öljynjalostuksen aloittaminen Suomessa oli oikea ratkaisu, joka loppujen lopuksi ajettiin poliittisesti päätökseen vanhalta punamultapohjalta monen taktisen kiemuran ja epäilyksen saattelemana.

Maalaisliiton ja Sauvon suuri poika Arvo Korsimo tekikin omalle kotimaakunnalleen merkittävän palveluksen käännyttämällä pääministeri Urho Kekkosen hankkeelle myönteiseksi.

Taloudessa elettiin 1950-luvulla säännöstelyn ja pääomien puutteen aikaa. Poliittinen päättäjä oli avainasemassa myös taloudessa. Valtiovallan suhteellinen ja marginaalinen merkitys oli huomattava. Suomalaiset perustivat Nesteen kansainvälisten öljy-yhtiöiden vastustuksesta ja kommunistien alkuepäilyistä huolimatta.

Neste lähti liikkeelle kansallisena öljy-yhtiönä, joka tuli sittemmin muuttumaan instituutioksi, jonka toimintaan heijastui Suomen erityinen asema Neuvostoliiton naapurina olevana markkinatalousmaana.

Neste rakennettiin länsimaisella tekniikalla jalostamaan neuvostoöljystä kansainvälisten öljy-yhtiöitten jakeluketjuille polttoaineita. Nesteen öljyn tuontiin tuli sittemmin perustumaan Suomen hyödyllinen itävienti.

On mahdotonta arvioida niiden ylimääräisten miljardien määrää, millä Nesteen toiminta kansallisena yhtiönä on viiden vuosikymmenen aikana hyödyttänyt Suomen kansantaloutta.

Kirjoittaja Mikko Rönnholm on diplomi-insinööri, joka toimii Imatran Voiman kehitysjohtajana.